Kolme vaihtoehtoista asumisen tulevaisuuskuvaa apuna valintojen tekemisessä
Kaupunkiseudun kuntien vuoden 2040 yhteenlaskettujen kasvutavoitteiden ja Tilastokeskuksen väestöennusteen välillä on eroa noin 120 000 asukasta. Toinen ennusteista ei toteudu ja on mahdollista, että molemmat ovat väärässä. Todellinen väestönkasvu voi olla jotain näiden väliltä. Mahdollisia kehityskulkuja ovat myös seudun taantuminen ja väestönkasvun taittuminen – tai esimerkiksi ilmastopakolaisuuden myötä tapahtuva ennen näkemättömän suuri muuttoaalto. Ovatko nykyiset suunnitelmamme huomioineet nämä eri vaihtoehdot, vai nojaavatko ne yhteen optimistiseen oletukseen seudun kehityksestä tulevaisuudessa? Kokeilimme seututyöryhmien kehittämispäivässä vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia työvälineenä näkökulmien laajentamiseksi ja tukemaan myöhemmin tehtäviä asuntopolitiikan strategisia linjauksia.
Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut tasaista noin 4000 asukkaan vuosivauhtia pitkään. Kasvun uskotaan ja toivotaan jatkuvan, ja näihin kasvuennusteisiin nojaten suunnitellaan myös lähijunaa ja seuturatikkaa. Tasaisen kasvun vauhti kaupungistumisen vanavedessä voi jatkua, mutta sen tiellä on myös tunnistettuja haasteita:
- 2010-luvun loppupuolella syntyvyyden lasku on heikentänyt merkittävästi seudun luonnollista väestönlisäystä
- Seudun kansainvälinen vetovoima on ollut vaisumpaa 2010-luvulla. 1000 asukasta kohden laskettuna ulkomailta muuttaneiden määrä vastasi korkeakoulutusseutujen keskitasoa ja jäi merkittävästi jälkeen Kasvukolmion muista suurista kaupunkiseuduista.
- Kärsimme muiden suurten korkeakoulutusseutujen tavoin muuttotappioita 25-34-vuotiaiden ryhmässä, joka kohdistuu erityisesti Helsingin ja Turun seuduille.
- Kilpailuasetelma suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Turun seutuun on kovenemassa. Osaajien houkuttelussa korostuvat laatutekijät, joihin asuntopolitiikan tulisi vaikuttaa.
- Asuinalueiden välillä on nähtävillä haitallista kasvanutta eriytymistä sekä väestö- että asuinrakennuskannan osalta.
- Kasvun keskellä ja siitä huolimatta tulee tehdä ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja – seudun absoluuttisten hiilidioksidipäästöjen tulee vähentyä.
Aikamatka nykyhetkestä vuoden 2040 vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin
Jotta voisimme samanaikaisesti vastata MAL-tavoitteisiin* ja varautua erilaisiin kehityskulkuihin tulevaisuudessa, toteutimme seudun työryhmien kehittämispäivässä työpajan, jossa pienryhmät irrottautuivat nykyhetkestä ja työstivät erilaisia tulevaisuuskuvia ja kehityskulkuja kohti vuotta 2040. Pienryhmien tehtävän pohjaksi oli laadittu kolme vaihtoehtoista kasvu-uraa ja tilannekuvaa kuvitteellisesta tilanteesta vuonna 2040.
Tulevaisuuskuvien taustalle oli valittu kolme muutosvoimaa tai teemaa: väestörakenne, asuntomarkkinat ja elinvoima. Näiden kuvitteelliset vaikutukset muodostivat viitekehykset eri tulevaisuuskuville.
| Tulevaisuuskuva | Muuttoliike & väestö | Asuntomarkkinat | Elinvoima ja kilpailukyky | Rakennesuunnitelman tavoite, johon vastattava |
| 430 000 Seudun kasvu jäi tilastokeskuksen ennustamalle tasolle | Suomen väestönkasvu on taittunut ja suomalaisia muuttajia ei riitä seudulle. Väestö vanhenee ja suurin muuttoliike on taivaaseen. Ulkomaisten muuttajien osuus mitätön. | Kuolleisuuden ja alhaisen muuttoliikkeen takia keskeisiltä sijainneilta on vapautunut runsaasti asuntoja. | Koulutettuja muuttaa asiantuntijatöiden perässä pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Seudun huoltosuhde on heikko. | Rakenne on kestävä ja toimiva vaikka kasvua on vähän. |
| 455 000 Seutu kasvoi, mutta vain puolet tavoitellusta määrästä | Muuttovoitto on ollut arvioitua heikompaa, ja muuttajien koulutustaso on keskimäärin matala. Seutu sai 2030 -luvulta alkaen runsaasti kansainvälistä muuttovoittoa ilmastokriisin eskaloiduttua. Osa muuttoliikkeestä työperäistä. | Kotouttamisessa kohdattiin haasteita, ja muuttajien parissa esiintyi juurettomuutta ja pahoinvointia. Tämä alkoi näkyä alueellisena eriytymisenä Kaukajärvellä, Hervannassa ja Tesomalla. | Seudulla otettiin järeät keinot käyttöön eriytymisen hillitsemisessä. Vanhoja asuinalueita uudistettiin merkittävästi, ja niiden viihtyisyyteen sekä asuinympäristöjen laatuun satsattiin voimakkaasti. | Alueiden eriytymis-kehitys on katkaistu ja hoidettu onnistuneesti |
| 480 000 Seutu kasvoi tavoitellusti | Koulutetut ulkomaiset osaajat perheineen kiinnostuivat Tampereen seudusta ja nostivat seudun talouden kansainväliselle tasolle. Syntyvyys on korkealla tasolla. | Laadukasta asumista. Positiivisen erityiskohtelun kohteena kaikenlaiset perheet. | Arjen sujuvuus ja rauhallisuus ovat nousseet tärkeiksi kilpailutekijöiksi. Sujuvat perhepalvelut. | Perhepolitiikassa, houkuttelevuudessa ja laadussa on onnistuttu |
Ryhmien tehtävänä oli vastata tulevaisuuskuvassa kaupunkiseudun rakenteisiin liittyviin kysymyksiin: miltä keskukset, liikennejärjestelmä, asuminen, palvelut ja elinkeinot tulevaisuuskuvassa näyttävät?
Työpajan tuloksena on vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia eri kasvu-urista ja niiden mahdollisista vaikutuksista seudulle. Nämä tulevaisuustarinaan muotoon kirjoitetut loogiset kuvaukset mahdollisista tulevaisuuksista ovat ajattelun apuvälineitä tulevan päätöksenteon tueksi. Työpajan tulokset eivät siis ole vaihtoehtoisia suunnitelmia, jotka pitäisi sellaisenaan hylätä tai hyväksyä, vaan ne auttavat tunnistamaan ja tekemään strategisia valintoja rakennesuunnitelmassa ja MAL-sopimuksessa asetettujen kasvutavoitteiden saavuttamiseksi.
Kaupunkiseudun tulevaan kehitykseen vaikuttaa lukematon määrä eri tekijöitä, toimijoita ja ilmiöitä. Vaihtoehtoisten, mutta mahdollisten kehityskulkujen hahmottaminen auttaa löytämään uusia näkökulmia ja tekemään valintoja, jotka auttavat varautumaan paremmin aiemmin ennakoimattomiin tapahtumakulkuihin. Keskenään erilaisia tulevaisuuskuvia vertaillessa löydetään kuitenkin muutamia suunnittelun periaatteita, joita kannattaa edistää niiden positiivisten vaikutusten takia, riippumatta toimintaympäristön muutoksista ja vaihtoehtoisista kehityskuluista.
Näitä periaatteita ovat mm.
- Keskusten profiileja voidaan uusia toimivien palveluiden myötä.
- Asuinalueita voidaan uudistaa monipuolisesti purkavan ja uudistavan täydennysrakentamisen kautta, laatua parantamalla.
- Asukasosallisuus ja asukaslähtöisyys luovat asukaspitoa ja asukkaidensa näköistä laatua väestörakenteen ja asumispreferenssien muutosten keskellä. Asukas- ja yhteisökoordinaattorien avulla voidaan entisestään edistää yhteisöllisyyttä ja eri kulttuurien integroitumista.
- Kaikilla asuinalueilla tulee vaalia monipuolista asuntorakennetta ja huoneistotyyppirakennetta ja tuottaa tehokasta, keskitehokasta ja väljää asumista. Pienten asuntojen keskittymistä ei päästetä syntymään. Sekoittaminen estää eriytymistä ja minkä tahansa haitallisen ilmiön kasautumista yksittäiselle alueelle.
- Vetovoimatekijöitä tulee vahvistaa alimpien hyvinvoinnin tasojen alueilla. Varakkaan väestönosan suosimia asumismuotoja tulee hajasijoittaa rakenteen eri osiin.
- Kohtuuhintaista asuntotuotantoa tulee ohjata tarkasti rakenteeseen.
- Tehokas ja toimiva joukkoliikenne sekä kävelyn pyöräilyn edistäminen luovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää rakennetta ja ehkäisevät liikenneköyhyyttä.
- Lähivihreän ja virkistysalueiden merkitystä ja roolia ei voi unohtaa mielikuvamarkkinoinnissa Suomen kaupungistuessa ja yhdyskuntien varautuessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
- Vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat auttoivat tunnistamaan kaupunkiseudun tulevaisuuden kannalta niitä tekijöitä, joilla on positiivisia vaikutuksia eri olosuhteissa ja jotka voivat ratkaista nykyhetken haasteita. Vaikka tulevaisuuskuvien pohtiminen olikin eräänlainen skenaarioleikki, tarjosi harjoitus sisältöjä seudun kehittämiseksi ja ratkaisun avaimia asuntopoliittisten linjausten tekemiseksi.
Voit tutustua pienryhmien tuotoksiin täällä.
*MAL-sopimuksen tavoitteena on mm. edistää eheää ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, riittävää asuntotuotantoa ja kestäviä kulkumuotoja kaupunkiseudulla. MAL-sopimus edellyttää myös periaatteiden asettamista kasvun rakenteeseen sijoittumisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrän osalta osana kuntien kasvutavoitteita.
Jaa tämä
