Väestönkasvu, joukkoliikenne ja asuntotuotanto
Tilannekuva
Kasvun painopistettä on siirretty rakenteen sisään ensimmäisestä rakennesuunnitelmasta alkaen. Seutuyhteistyön aikana väestönkasvu on ollut seudun kasvutavoitteiden kanssa linjassa tai ylittänyt ne. Kaupungistuminen näkyy 2010-luvulla vahvistuneena kasvun kohdentumisena rakenteen sisään, mikä on vahvistanut erityisesti keskuskaupungin, Tampereen, kehitystä. Kuitenkin myös muut seudun kunnat ovat kasvaneet vahvasti.
Seudun kokonaisuudessa kehitys on mahdollistanut toimivan ja tehokkaan joukkoliikenteen kehittämisen ja kehittymisen lyhyiden etäisyyksien kompaktina kaupunkiseutuna. Seutuyhteistyössä on alusta alkaen korostettu monimuotoista asuntorakentamista ja laadukkaita asuinympäristöjä. Viime vuosina kasvu on toteutunut tiiviinä ja kerrostalovaltaisena.
Seudulla on käynnissä rakenteen tiivistämistä edellyttäviä ja mahdollistavia joukkoliikennehankkeita raitiotien ja lähijunan kehittämisessä sekä muita kestävän ja turvallisen liikkumisen hankkeita. Liikennejärjestelmän taloudellisesti kestävä kehittäminen edellyttää vahvaa sitoutumista maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen. Riippuvuus valtiorahoituksesta suuriin liikenneinvestointeihin on tunnistettava haaste liikenneinvestointeihin nojaavassa kehittämisessä. Vaikutusten realistinen arviointi sekä kuntien sitoutuminen on valtion osallistumisen lähtökohta.
Asuinalueiden välinen eriytyminen on tunnistettu ilmiönä kaupunkiseudulla. Taustalla on väestön hyvinvointierojen kasvu elintason nousun koskettaessa seudun väestöä epätasaisesti. Ilmiö heijastuu rakennettuun ympäristöön. Karkeasti ottaen seudun pienituloinen ja kouluttamaton väestönosa sekä ikäihmiset asuvat vanhoissa kerrostalovaltaisissa kaupunginosissa. Alueilla on lähes kolmasosa seudun talouksista. Vastaavasti koulutettujen ja suurempituloisten suosima rivi- ja pientalorakentaminen on sijoittunut muualle. Kehitystä on mahdollista korjata suuntaamalla kaavoitusta vanhoille asuinalueilla näitä uudistavalla otteella. ARA:n rahoittama kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on yksi väline asuinalueiden välisen eriytymisen tasaamisessa. Tämä vaatii määrätietoista asuntotuotannon sijainnin ja monimuotoisuuden ohjaamista asuinalueiden välisiä erojatasaavalla tavalla.
MAL-sopimusmenettely on vakiintunut työkaluksi kaupunkiseudun ja valtion välisessä yhteistyössä. Sopimus on edistänyt rakennesuunnitelmissa sovittuja maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen periaatteita ja auttanut niiden jalkauttamista konkreettisiksi toimenpiteiksi.
Ratkaisu
Kasvua suunnataan jatkossakin vahvasti rakenteen sisään. Näin mahdollistetaan seudulle ominaiset lyhyet etäisyydet sekä tehokkaan ja palvelevan kestävän liikkumisen järjestelmän toteuttaminen. Tulevina vuosina asuntorakentamisessa korostetaan laatua ja monimuotoisuutta. Vanhoja asuinalueita uudistetaan ja niiden asuntokantaa monipuolistetaan. Uusia asuinalueita toteutetaan suunnittelemalla ne asuinrakennus-, asuntotyyppi- ja hallintamuotojakaumaltaan monipuolisiksi. Tätä kautta toimenpiteillä edistetään seudun sosiaalista kestävyyttä.
Kuva: Rakenne-teemakartta: Väestönkasvu, joukkoliikenne ja asuntotuotanto
Jaa tämä
