Tampereen kaupunkiseudun yhteistyörakenne: Suomen pidetyin kuntayhtymä?

Kuntaihmisten kanssa keskustellessa kuulee usein puhetta, jossa kuntayhtymiä parjataan jäykiksi, hankaliksi, jopa mahdottomiksi ohjata ja johtaa. Onpa joku vääräleuka virkajohtaja joskus kutsunut niitä kuntahyytymiksi, joihin ei pelkkä liuotushoito auta. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä tuo tähän sääntöön raikkaan poikkeuksen, organisointimallia pidetään varsin onnistuneena puitteena, jossa pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti pidetään yllä kaupunkiseudun viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jatkuvaa vuorovaikutusta.

Tampereen kaupunkiseudun yhteistyön organisointimallin onnistuneisuudesta saatiin myös empiiristä evidenssiä, kun Suomen Kuntaliitto kartoitti loppuvuodesta 2018 kyselytutkimuksella kaupunkiseutujen keskeisten viranhaltijoiden ja päättäjien näkemyksiä seutuyhteistyöstä. Kysely tehtiin Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla ja se kohdennettiin kehyskuntien ja keskuskaupunkien päättäjille ja viranhaltijoille. Tutkimuksen keskeiset tulokset on kuvattu Kuntaliiton Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018 -julkaisussa[1], mutta tässä kirjoituksessa puutun vain Tampereen kaupunkiseudun yhteistyörakenteen kannalta olennaisiin tuloksiin.

Keskeinen tulos oli se, että toiveet ja tarpeet kaupunkiseudulliselle yhteistyölle ovat kaikilla kaupunkiseuduilla varsin samanlaiset, mutta kokemukset yhteistyön onnistumisesta vaihtelevat, rajustikin. Seutuyhteistyötä on organisoitu kaupunkiseuduilla eri tavoin, mutta Tampereen kaupunkiseutu on ainoa, jossa yhteistyön rakenteena on kuntayhtymä.

Selvästi tyytyväisimpiä seutuyhteistyön organisointiin ja siihen kohdennettujen resurssien riittävyyteen oltiin Tampereen kaupunkiseudulla. Muiden seutujen näkemykset vaihtelevat jonkin verran, mutta suurimmat erot näkyvät juuri Tampereen seudun ja muiden seutujen vastaajien välillä. Tampereen seudulla yhteistyöhön tyytyväisten vastaajien osuus oli pitkälti yli 80 % kun muualla sama osuus oli alle 35 %. Yhteistyön resursoinnissa tyytyväisiä oli Tampereen seudulla yli 70 % ja muualla 50 %.

Lähde: Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018

Tyytyväisyys resursointiin ja organisointiin ovat hyviä merkkejä siitä, että kaupunkiseudullinen yhteistyö nähdään tärkeänä ja että siihen ollaan valmiita panostamaan, jos ei suuresti rahaa, mutta ainakin aikaa. Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyöhön panostettu aika on erityisen arvokasta, sillä työssä ovat mukana kaikkien kaupunkiseudun kuntien ykkösjohtajat, sekä viranhaltija- että luottamushenkilöpuolelta. Ykkösketjun toimijoiden työhön investoima aika antaa mahdollisuuden vaikuttavien yhteisten tavoitteiden syntymiselle ja yhteistyöhön käytetty aika on omiaan tukemaan myös elintärkeän luottamuksen syntymistä.

Yhteiset tavoitteet ja luottamus ovat seutustrategian toteutumisen kannalta elintärkeitä, koska käytännössä strategisten tavoitteiden toimeenpano tapahtuu kuntien toiminnassa ja kuntien päätöksillä. Erityisesti haluan korostaa, että luottamuksen kehittymisessä keskuskaupungin, Tampereen, toiminta on ollut koko maan mittakaavassakin esimerkillistä ja kaupunki on omalla toiminnallaan osoittanut sekä luottamusta muihin että olevansa luottamuksen arvoinen. Lisäksi keskuskaupunki on riittävällä nöyryydellään tehnyt selväksi, että yhteistyössä ei ole monen kerroksen väkeä, vaan tätä seutua rakennetaan aidosti yhdessä.

Seudullisen yhteistyön ja itsenäisten (ja toisinaan myös itsepäisten) kuntien merkityksen tunnistamisen välillä on oltava tasapaino. Itsenäisyyttä on kunnioitettava, mutta yhteistyöhön on sitouduttava. Tasapainoista suhdetta on tosin Tampereen kaupunkiseudulla helppo rakentaa, koska Tampereen naapureissa ei ole yhtään perässä vedettävää höyhensarjalaista, vaan vahvoja, itsellisiä ja omia visiotaan todeksi eläviä kiinnostavia kuntia ja kaupunkeja. Luottamusta ja yhteistyöasennetta kannattaa tulevaisuudessakin vaalia, sillä seudun yhteistyö on vain niin vahvaa kuin on kuntien tahto toteuttaa seudullista visiota omassa toiminnassaan.

Tulevaisuuden varalle haluan muistuttaa, että Tampereen kaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyö ei aina ole ollut niin hyvällä tolalla kuin tänä päivänä. Siihen on tarvittu yhteistä aikaa, loistavia ihmisiä, kärsivällisyyttä, osaamista ja ennen kaikkea tahtoa. Älkää pitäkö yhteistyön laatua Tampereen kaupunkiseudulla itsestäänselvyytenä. Ilman yhteistä rakennetta ja jatkuvia kohtaamisia on vaara, että kaupunkiseutu menettää yhtenäisyytensä ja yhteistyö tehonsa, mikä olisi näin hienon yhteistyön kaupunkiseudulla suuri vahinko.

Jenni Airaksinen

Yliopistonlehtori, kunta- ja aluejohtaminen / Tampereen yliopisto

[1] https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2019/2006-kaupunkiseutujen-yhteistyobarometri-2018

Jaa tämä