Tampereen kaupunkiseutu: Työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella on lisääntynyt

Tampereen kaupunkiseudun väestö on kasvanut vauhdilla ja ylittänyt jo 0,4 miljoonan asukkaan rajan. Tilastojen mukaan väestönkasvu on ollut nopeampaa kuin työpaikkojen määrän kasvu. Tilastot kertovat kehityksestä ennen pandemiaa eli vuosina 2011–2019.

”Tampereen kaupunkiseudun työllinen väestö on kasvanut vuosien 2011-2019 aikana nopeammin kuin työpaikkojen määrä. Tämän johdosta Tampereen seudulla asuvien työssäkäynti Tampereen seudun ulkopuolella on lisääntynyt”, kertoo paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki.

Koko kaupunkiseudun työpaikkaomavaraisuus on vuosien 2011-2019 aikana pienentynyt. Eroa näkyy keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä, sillä Tampereella työpaikkaomavaraisuus on hieman laskenut ja kehyskuntien puolestaan hieman kasvanut. Eniten työpaikkaomavaraisuus on kasvanut Pirkkalassa ja Lempäälässä.

”Työmarkkinat ovat muuttuneet aikaisempaa seudullisemmiksi. Kuntien riippuvuus ulkopuolisista työmarkkinoista on kasvanut, eikä kehyskunnista enää tulla yksioikoisesti Tampereelle töihin, luonnehtii seutujohtaja Päivi Nurminen.

Pirkkalaan pendelöi yli 70 % työvoimasta

Työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella on Tampereen seudun kehyskunnissa huomattavasti keskuskaupunkia yleisempää. Jokaisesta kehyskunnasta vähintään puolet työllisistä käy töissä kotikuntansa ulkopuolella, kun taas tamperelaisista lähes 80 % käy töissä kotikunnassaan.

Seudun yleisimmät pendelöintisuunnat kulkevat suurimmista kehyskunnista Tampereelle.

”Eniten seudun kuntien välillä pendelöidään Tampereen ja Ylöjärven sekä Tampereen ja Kangasalan välillä. Nopeimmin ajanjaksolla on kasvanut Pirkkalaan suuntautuva pendelöinti. Pirkkalassa työskentelevistä yli 70 % tulee töihin kunnan ulkopuolelta”, Jussi Välimäki kertoo.

Tampereelta kuljetaan töihin pääkaupunkiseudulle

Tarkastellulla ajanjaksolla Tampereen kaupunkiseudulle on tullut töihin enemmän ihmisiä kuin seudulta on käyty työssä muualla Suomessa. Määrä on kuitenkin pienentynyt vuosien 2011 ja 2019 välillä. Muutos johtuu erityisesti Tampereelta pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöinnin kasvusta.

Eniten Tampereen kaupunkiseudulle tullaan töihin kehyskuntien naapureista eli Akaasta, Valkeakoskelta ja Hämeenkyröstä. Suurin määrä seudulta poispäin pendelöijistä suuntaa Helsinkiin, Valkeakoskelle ja Vantaalle.

Tutustu katsaukseen:

Jussi Välimäki

Jussi Välimäki

Seututietopäällikkö

040 503 2554

jussi.valimaki@tampereenseutu.fi

Päivi Nurminen

Päivi Nurminen

Seutujohtaja

040 754 3692

paivi.nurminen@tampereenseutu.fi

Lue lisää

Tampereen rautatieaseman raiteita ja juna

Valtion väyläverkon kehittäminen kuuluu valtion vastuulle, ei suurille kaupunkiseuduille

Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta 25.2.2025. Lisäksi seutuhallitus korosti valtatien 9 kehittämisen kiireellisyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2026–2037. Kunkin hallituskauden alussa Liikenne...

juna Lempäälän asemalla

Raidereformi ennakoi muutoksia henkilöjunaliikenteeseen Tampereen seudulla

Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus huolestui Traficomin selvityksen sisällöstä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaissut selvityksen “Henkilöliikenteen raidemarkkinat ja palvelut Suomessa 2030-luvulla”.  Selvityksen tarkoituksena on lisätä valtioneuvoston tietopohjaa suunniteltaessa henkilöjunaliikenteen järjestämistä 2030-luvulla....

Kuvituskuva, ihmisiä hämärässä ravintolassa

Pirkanmaa sai neljä tulevaisuuspolkua vuoteen 2040

Millainen maakuntamme on, jos kilpailu teknologiasta lisää blokkiutumista, turvallisuuttamme uhkaavat monenlaiset myrskyt, jos uudenlainen eliitti erkaantuu muista tai meidän on sopeuduttava rajuun ilmastokriisin? Näihin kysymyksiin vastaavan tulevaisuustarkastelun toteuttivat Pirkanmaan liitto,...