Vieraskielisten määrä kasvaa koko kaupunkiseudulla

Seudulla asuu tällä hetkellä hieman yli 32 000 vieraskielistä asukasta. Kansainvälisen väestön määrä seudulla on kasvanut erityisesti kahden viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi Tampereen kaupunkiseudun kansainvälistymisen tilannekuvasta, joka on koottu kaupunkiseudun väestöön, asumiseen ja työssäkäyntiin liittyvistä tietoaineistoista. Seutuhallitus käsitteli tilannekuvaa kokouksessaan 19.6.2024.

Tampereen kaupunkiseudulla vieraskielisten osuus väestöstä on 7,71 %. Seudun kansainvälisen väestön määrä on pienempi kuin Turun (11,05 % väestöstä) ja Helsingin (19,22 %) seuduilla, mutta se on selvässä kasvussa.

”Erityisesti kaksi viime vuotta eroavat selvästi edellisistä kovempina maahanmuuton vuosina. Vuonna 2022 seudulle maahanmuutosta tuleva kasvu oli noin 2500 asukasta ja vuonna 2023 ennakkotietojen perusteella noin 3400 asukasta. Vuonna 2023 maahanmuuttoa kasvatti erityisesti ukrainalaisten pakolaisten rekisteröityminen kotikuntiin”, seututietopäällikkö Jussi Välimäki kertoo.

Vieraskielinen väestö on seudulla keskittynyt keskuskaupunkiin Tampereelle (83 % vieraskielisistä), ja tämän hetken kehitys vahvistaa keskittymistä. Myös kehyskuntien maahanmuuttoluvut ovat lievässä kasvussa, mutta toistaiseksi suhteellisen alhaisia. Koska kehyskunnat saavat yleisesti muuttovoittoa Tampereelta, jää nähtäväksi noudattavatko maahanmuuttajien jatkomuutot samaa kehitystä.

Kaupunkiseudun opiskelijoista 9,6 % vieraskielisiä

Maahanmuuttoa seudulle on tullut viime vuosina varsinkin Aasiasta ja Euroopasta. Yleisin vieras äidinkieli on venäjä (n. 15 % vieraskielisistä), jota puhuu seudulla noin 4700 asukasta. Seuraavaksi yleisimmät vieraat äidinkielet ovat arabia, farsi, englanti ja viro. Viime vuosina kasvaneita vieraskielisten kieliryhmiä ovat mm. englanti, venäjä, farsi, ukraina, arabia, sinhala ja tagalog.

Tampereen kaupunkiseudulla asuvien vieraskielisten ikäjakauma poikkeaa kotimaista kieltä puhuvien asukkaiden ikärakenteesta. Vieraskielisten yleisimmät ikäluokat ovat 30–39-vuotiaat, kun kotimaista kieltä puhuvilla yleisimmät ikäluokat ovat 20–29-vuotiaissa. Vieraskielisten vanhempien ikäluokkien väestömäärät ovat hyvin pieniä.

Vieraskielisten opiskelijoiden määrä seudulla on kasvanut vuosittain kaikissa koulutusmuodoissa -perusopetuksessa, ammatillisessa- ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa. Vuonna 2022 tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista vieraskielisiä oli 9,6 %.

Tampereen kaupunkiseudulla vieraskielinen väestö asuu yleisemmin kerrostaloissa, vuokra-asunnoissa ja ahtaammin kuin kotimaista kieltä puhuvat. Asumisväljyysluokituksen mukaan ahtaasti asuu noin 38 % vieraskielisistä.

Ulkomaalaisten työttömien osuus työvoimasta on tällä hetkellä noin 14 prosenttiyksikköä suurempaa kuin suomalaisella väestöllä.

Tutustu tilannekuvaan tästä.

Lisätiedot:

Päivi Nurminen

Päivi Nurminen

Seutujohtaja

040 754 3692

paivi.nurminen@tampereenseutu.fi

Uutisen kuva: Visit Tampere / Laura Vanzo

Lue lisää

Tampereen keskusta ylhäältä katsottuna

Kasvupanostukset Pirkanmaalle säteilevät kauaksi

Pirkanmaan edunvalvontaverkosto toivoo panostuksia kasvuun. Yhteiset viestit toimitettiin kehysriiheen. Pirkanmaan edunvalvontaryhmä esittää hallituksen puoliväliriiheen tavoitteita, joilla saataisiin kasvua laajalle alueelle. Ryhmän mukaan Suomen taloudellinen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät investointeja koulutukseen,...

Mies taluttaa polkupyörää pois ratikasta

Auto, juna vai skuutti – Tampereen seudulla alkaa suuri tutkimus liikkumisesta

Miten ja millä kulkuneuvoilla Tampereen seudulla liikutaan? Huhtikuussa käynnistyvä tutkimus selvittää miten seudun asukkaiden arjen matkat ovat muuttuneet. Tutkimus on osa valtakunnallista henkilöliikennetutkimusta, joka tarjoaa tärkeää tietoa kaupunkiseudun liikenteen ja...

Tampereen rautatieaseman raiteita ja juna

Valtion väyläverkon kehittäminen kuuluu valtion vastuulle, ei suurille kaupunkiseuduille

Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta 25.2.2025. Lisäksi seutuhallitus korosti valtatien 9 kehittämisen kiireellisyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2026–2037. Kunkin hallituskauden alussa Liikenne...