Valtion väyläverkon kehittäminen kuuluu valtion vastuulle, ei suurille kaupunkiseuduille
Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta 25.2.2025. Lisäksi seutuhallitus korosti valtatien 9 kehittämisen kiireellisyyttä.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2026–2037. Kunkin hallituskauden alussa Liikenne 12 -suunnitelma tarkistetaan ja sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa. Liikenne 12 -suunnitelmassa tehdään strategisia valintoja rahoituksen kohdentamisen periaatteista.
Kaupunkiseutuja ei tule asettaa valtion väyläverkon kustantajiksi
Tampereen kaupunkiseutu on huolissaan kehityskulusta, jossa suuret MAL-kaupunkiseudut joutuisivat kustantamaan yhä enemmän valtion väyläverkon kehittämisestä ja ylläpidosta. Tampereen kaupunkiseudulla valtion väyläverkon pääväylät, kuten päärata ja valtatiet 3, 9 ja 12, palvelevat olennaisesti kansallista pitkämatkaista ja elinkeinoelämän liikennettä. Valtio haluaisi yhä useammin asettaa MAL-kaupunkiseudut valtion väyläverkon kustantajaksi, mikä rajoittaa kaupunkiseutujen kasvumahdollisuuksia.
Merkittävimmät vaikutukset taloudellisen kasvun edellytyksiin syntyvät suurten kaupunkiseutujen ratahankkeista. On täysin perusteltua, että raitioteiden valtion rahoitusosuus on jatkossakin vähintään 30 %, jonka pohjalle Tampereen kaupunkiseudunkin suunnitelmat on laadittu. Valtion ja kaupunkien MAL-sopimusten hankkeisiin tulisi olla oma budjettinsa erillään valtion väyläverkon kehittämisen kokonaisuudesta, jotta MAL-sopimuksissa tavoiteltava pitkäjänteisyys toteutuisi.
Rahoitusvaraukset ovat riittämättömiä tavoitteisiin nähden
Tampereen kaupunkiseutu muistuttaa lausunnossaan, että ostoliikenteeseen osoitettu 34,9 miljoonan varaus on täysin riittämätön hallitusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen mm. lähijunaliikenteen lisäämisestä, vaikka kuntien maksuosuutta ostoliikenteen kustannuksista lisättäisiinkin. Tampereen kaupunkiseudun alueella on merkittävä potentiaali lähijunaliikenteen kehittämisessä jo nykytilassa raitiotien laajentumisesta huolimatta. Tampereen kaupunkiseudulla on vahva tahtotila ja selkeät tavoitteet seudullisen lähijunaliikenteen kehittämiseen.
Tampereen kaupunkiseutu pitää hyvänä, että pääradan (Helsinki-Tampere) peruskorjaus ja parantaminen on mainittu erikseen yksityiskohtaisella kirjauksella Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksessa. Esitetty keskiarvorahoitus 30 miljoonaa euroa per vuosi on kuitenkin täysin riittämätön panostus verrattuna täsmentyneisiin kustannusarvioihin. Mikäli peruskorjaustarpeista ei huolehdita ajoissa riittävällä panostuksella, johtaa se entistä suurempiin ja kalliimpiin korjaustoimenpiteisiin myöhemmin sekä viivästyttää sujuvista yhteyksistä saatavia taloudellisia hyötyjä.
Pirkanmaan Vt 9 on kiireellisemmin käynnistettävä Väyläviraston investointiohjelman hanke tällä hallituskaudella. Sen Alasjärvi-Käpykangas tieosuus on Suomen ruuhkaisimpiin ja vaarallisimpiin kuuluva tieyhteys.
Tampereen kaupunkiseudun kunnat, Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti yhtyvät kaupunkiseudun lausuntoon. Kaupunkiseudun lausuntoa tukevan oman lausunnon ovat antaneet Tampereen ja Kangasalan kaupungit.
Tutustu lausuntoon:
Lisätiedot:
Jaa tämä
