Yhä useammalla seudun asukkaalla on työpaikka pääkaupunkiseudulla
Pendelöinti eli työssäkäynti jossain muussa kunnassa kuin omassa asuinkunnassa on lisääntynyt Tampereen kaupunkiseudulla. Myös pendelöinti seudulle on kasvanut. Ulos- ja sisäänpendelöivien määrät ovat suhteellisen samat: vuonna 2024 muualle Suomeen pendelöi 22 424 työllistä ja seudun kuntiin muualta Suomesta 22 659 työllistä.
Ulospendelöinti seudulta on kasvanut sisäänpendelöintiä enemmän. Seudulta pendelöidään eniten pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2024 pääkaupunkiseudulle pendelöi 8 002 työllistä. Määrä on kasvanut vuodesta 2010 noin 4 100 työssäkävijällä. Myös pendelöinti Jyväskylään ja Turkuun on kasvanut selvästi, mutta volyymit ovat selvästi pääkaupunkiseudun suuntaa pienempiä.
Pendelöintiluvut eivät kerro todellisesta työmatkaliikenteestä
Sisäänpendelöinnin osalta painottuvat seudun lähikunnat: Valkeakoski, Akaa, Hämeenkyrö ja Sastamala. Esimerkiksi Valkeakosken, Akaan ja Hämeenkyrön työllisistä noin 21–24 % käy töissä Tampereella. Sisäänpendelöinnissä kasvua on tapahtunut myös Jyväskylän, pääkaupunkiseudun ja Hämeenlinnan suunnista.
Seututietopäällikkö Jussi Välimäki muistuttaa, että Tilastokeskuksen pendelöintitiedot perustuvat tietoon asuinpaikkakunnasta ja työpaikan sijaintikunnasta, eli ne eivät kuvaa todellista työmatkaliikennettä.
”Pendelöinti on kasvanut voimakkaasti erityisesti vuosina 2019–2024. Samaan aikaan etätyö on yleistynyt, mikä on todennäköisesti madaltanut kynnystä ottaa vastaan työtä asuinkunnan ulkopuolelta”, Jussi Välimäki kertoo.
Etätyökäytäntöjen muutos haastaa pitovoiman
Seutuhallitus nosti kokouksessaan 28.10.2026 esiin yhteiskunnassa jo näkyvät muutokset etätyökäytännöissä.
”Meitä tulee haastamaan trendi, että koronan tuoman etätyöjakson jälkeen toimistolle tulee jälleen palata. Lisäksi suurin osa korkeakoulutettujen työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Jatkopäätelmä tästä on se, että nopea yhteys Helsinkiin on pitovoiman kannalta aivan olennainen meille, kun toimistolle pyritään palaamaan. Meidän tulisi miettiä tapoja, joilla tätä yhteyttä voidaan edistää ja pitovoimaa vahvistaa, Tampereen apulaispormestari Jaakko Mustakallio sanoi.
Kokouksessa todettiin, että myös sujuvat yhteydet muista kunnista Tampereelle ovat nykyisen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeitä.
Tampereelle pendelöinti on kasvanut selvästi Kangasalla ja Nokialla
Seudun sisäisessä pendelöinnissä Tampere on yhä selkeä työmarkkinoiden keskus: Tampere on yleisin työssäkäyntikunta kaikissa kehyskunnissa Orivettä lukuun ottamatta. Suurimmat sisäiset pendelöintivirrat kulkevat Kangasalta, Ylöjärveltä ja Nokialta Tampereelle. Erityisesti Kangasalta ja Nokialta Tampereelle suuntautuva pendelöinti on kasvanut selvästi vuosien 2010–2024 välillä.
Seudun työpaikkaomavaraisuus on laskenut 1,7 prosenttiyksikköä vuosien 2010–2024 välillä. Kuntien välillä on selkeitä eroja: Tampereella on selkeästi enemmän työpaikkoja työllisiin nähden. Poikkeuksen kehyskunnista tekee Pirkkala, jonka työpaikkaomavaraisuus on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Pirkkalan työpaikkaomavaraisuus oli 98,8 vuonna 2024.
Tampereen kaupunkiseudun pendelöintikatsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja kuvaavat vuoden 2024 lopun tilannetta.
Tutustu pendelöintikatsaukseen tästä.
Lisätiedot:
Jaa tämä
