Nykytilakuvaus Suomesta
Suomessa asuu hieman yli 5,6 miljoonaa ihmistä. Heistä äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuu noin 90 %. Pääkaupunkiseudulla asuu yli miljoona ihmistä ja Tampereen kaupunkiseudulla noin 410 000 ihmistä. Suomen kaupungistumisaste on noin 75 %.
Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy, ja väestönkasvu on jo useamman vuoden ajan perustunut maahanmuuttoon. Tampereen kaupunkiseudun kunnista syntyneiden määrä on kuolleiden määrää suurempi enää Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvusta maahanmuuton osuus on jo lähes puolet.
Suomi on tunnettu hyvinvointivaltiona, joka tarjoaa kansalaisilleen laadukkaan terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan. Kansalaiset ovat voineet luottaa siihen, että heidän perustarpeensa, kuten terveyspalvelut ja koulutus, turvataan. Suomi on pyrkinyt edistämään tasa-arvoa ja naisten asemaa yhteiskunnassa. Esimerkiksi vanhempainvapaajärjestelmä ja päivähoito ovat tukeneet naisten työssäkäyntiä.
Suomi on edelläkävijä digitaalisissa ratkaisuissa, kuten 5G-verkossa ja älykkäässä liikenteessä. Teknologiset innovaatiot ovat osa suomalaisten elämää, esimerkiksi etätyömahdollisuuksina ja sähköisinä palveluina. Teollisuus, teknologia ja palvelut ovat tärkeitä talouden sektoreita. Suomen talousjärjestelmän pohja on monipuolinen, mutta talouden kehitys on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Suomi on metsien, järvien ja saarten maa. Luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Suomessa on rikas kulttuuriperintö, joka sisältää muun muassa saunakulttuurin ja designin.
Suomalaiset asuvat pääasiassa omistusasunnoissa, joskin vuokra-asuminen on yleistä suurissa kaupungeissa. Omistusasuminen on toivotuin asumismuoto kaikissa ikäryhmissä. Lähes puolet suomalaisista asuu erillisissä pientaloissa, noin 14 % rivitaloissa ja noin kolmannes kerrostaloissa. Kerrostaloasunnoissa asuu usein pienempiä asuntokuntia kuin rivi- ja pientaloissa. Asuntokuntien keskikoko oli vuonna 2019 alle kaksi henkilöä. Väestöllä on käytössään keskimäärin 42 neliömetriä henkilöä kohti.
Koko väestön asumispreferenssejä tiedusteltaessa keskustoissa asuu useampi kuin toiveiden valossa näyttäytyy. Nuorten asumistoiveet ovat urbanisoituneet erityisesti 2010-luvulla ja kaupungistuneemmat sukupolvet hakeutuvat kaupunkimaisempiin ympäristöihin ja talotyyppeihin, jotka muistuttavat myös lapsuuden asuinympäristöistä. Valtakunnallisessa asukaskyselyssä ei vuonna 2022 enää haluttu enemmän omakotitaloja nykyisessä elämäntilanteessa. Tornitalot rakennustyyppinä näyttäytyvät erityisesti alle 40-vuotiaille muita kerrostalotyyppejä mieluisampana vaihtoehtona.
Suomalaiset tekevät keskimäärin vuorokaudessa 2,3 matkaa per henkilö, ja matkasuorite on keskimäärin 34 km/henkilö/vrk. Matkojen kulkutapaosuudet ovat keskimäärin seuraavat: henkilöauto 61 %, jalankulku 22 %, joukkoliikenne 6 % ja pyöräliikenne 7 %. Julkinen liikenne on hyvin kehittynyttä suurissa kaupungeissa.