Rata tahtotilasta toimeen
Useilla kaupunkiseuduilla on tällä hetkellä vahva tahto raideliikenteen kehittämiseen. Esillä ovat niin ratikat ja junat kuin näiden yhdistelmät. Tampereen kaupunkiseudulla voidaan olla ylpeitä siitä, että täällä ollaan raideliikenneteemassa myös edetty. Raitiotiellä liikennöidään jo, ja uusia seisakkeita ja vuoroja on juniin saatu.
Samalla on kuitenkin jo vahva tahto ottaa seuraavia askeleita. Tämä näkyy erityisesti näin kuntavaalien alla lehdissä lähes päivittäin. Juna-askeleiden suunnan ja pituuden määrittämiseksi teemme kaupunkiseudun kuntayhtymässä ja seutuhallituksen ohjauksessa paraikaa selvitystä lähijunaliikenteen tavoitteellisesta tulevaisuuskuvasta ja tiekartasta. Seutumme tulevat päätöksentekijät pääsevät ottamaan siihen kantaa heti kautensa alkumetreillä. Koko junaliikenteen tulevaisuutta heillä ei ehkä kuitenkaan ole vielä edellytyksiä ratkaista. Toisin sanoen lisää tietoa tullaan tarvitsemaan vielä tämän meillä käynnissä olevan selvityksen jälkeenkin.
Junaliikenteen kehittämiseen kytkeytyy monia toimijoita. Näiden toimijoiden näkemysten, toiveiden, suunnitelmien, visioiden, kysymysten ja erityisesti asiantuntemuksen kartoittamiseksi selvityksessämme toteutettiin iso nippu haastatteluja. Haastatteluihin osallistui valtakunnan tasolta teeman parissa toimivia parhaita asiantuntijoita ja viranhaltioita, seudun päätöksentekijöitä, asiantuntijoita, elinkeinotoimijoita ja aktiiveja sekä myös seudun naapureita. Toisin sanoen haastattelimme ison nipun henkilöitä, joiden ajatuksissa seudulliset lähijunat liikkuvat. Ja näistä haastatteluista saimme erittäin arvokkaan lähtökohdan työmme etenemiseen ja sen tavoitteiden tarkentamiseen.
Haastatteluissa nousi esiin monen tasoisia asioita ja muuttujia. Voidaan sanoa, että kaikki esille tulleet näkemykset olivat arvokkaita, mutta kaikkiin näkemyksiin ja kysymyksiin emme tässä työssä voi tarttua. Tässä työssä muodostetaan tahtotila ja siten lähtökohtia junaliikenteen edelleen kehittämiselle. Jotta asiat etenevät tahdotulla tavalla, eri toimijat pitää saada samaan junaan. Meidän pitää pystyä osoittamaan, että juniin riittää kysyntää, ja että kysyntään vastaamiseen on mahdollista saada tarjontaa.
Kysyntää ja tarjontaa miettiessä on tärkeää huomioida myös kytkentä muuhun liikennejärjestelmään: mistä junan kysyntä ja tarjonnan rahoitus on ehkä pois? Tästä päästään keskeisiin kysymykseen: miten tämä kaikki vaikuttaa asetettuihin tavoitteisiin? Mikä on junaliikenteelle oikea rooli seudulla?
Jos ja kun pystymme tässä selvityksessä muodostamaan hyvin perustellun polun lähijunaliikenteen kehittämiseen, on meillä vahvat perusteet tarttua toimeen. Toimeen tarttuminen tarkoittaa sitten muun muassa päivitetyn junavision sisällyttämistä rakennesuunnitelmaan sekä tuleviin MAL-sopimuksiin. Voimme siis ajatella, että selvityksemme antaa tietoa yleisemmän tason suunnittelulle, jossa junaliikenne sovitetaan osaksi laajempaa kokonaisuutta ja sen pohjalta edelleen konkretisoitaville toimille. Yleisemmän tason suunnittelun lisäksi selvityksemme antaa syötteitä myös tarkemman tason suunnitteluun, missä ratkotaan tarkemmin rajattuja teemoja. Tällaista voi olla esimerkiksi kuntien seisakkeisiin kytkeytyvä suunnittelu tai valtion joukkoliikenteen hankintaan liittyvä lainsäädännön valmistelu.
Toki on tärkeä tiedostaa, että junaliikenteen palvelut ja infra sekä muu toimintaympäristö kehittyvät jatkuvasti rinnalla. Esimerkiksi Nokialta on juuri kuulunut hienoja junauutisia Väylän ja Nokian kaupungin tekemästä, MAL-sopimuksen mukaisesta suunnitteluyhteistyöstä ja sopimuksesta asemanseudun sekä sen raiteiden kehittämiseen. Tällaiset konkreettiset askeleet paaluttavat taas kehitystä ja kehittämisen edellytyksiä myös seudun mittakaavassa. Näin se homma etenee.
Tapani Touru
Kirjoittaja toimii Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkönä ja käynnissä olevan lähijunaliikenneselvityksen projektipäällikkönä.
Jaa tämä
