Suomen kasvu syntyy suurissa kaupungeissa
Suomen tuleva talouskasvu, työllisyys ja kilpailukyky rakentuvat yhä vahvemmin suurilla kaupunkiseuduilla. Väestönkasvu, uudet työpaikat, investoinnit ja innovaatiot keskittyvät erityisesti Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen ulottuvalle kasvukäytävälle, jonka ytimessä sijaitsee Pirkanmaa ja Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu.
Pirkanmaan viesti tulevalle hallitukselle on selkeä: jos Suomi tavoittelee kasvua, myös kasvukaupunkien toimintaedellytyksistä on huolehdittava.
Kasvavat kaupunkiseudut vastaavat yhä suuremmasta osasta Suomen talouden uudistumista, mutta nykyiset rakenteet eivät kaikilta osin tunnista niiden erityistarpeita. Väestönkasvu, kansainvälistyminen, palvelutarpeet sekä infrastruktuuri- ja asuntotuotannon investoinnit lisäävät painetta erityisesti suurissa kaupungeissa.
Kumppanuuksilla vauhditetaan kasvua
Pirkanmaa esittää, että hallitusohjelmassa vahvistetaan suurten kaupunkien mahdollisuuksia osallistua täysimääräisesti Suomen kasvun rakentamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tämä kuitenkin vaatii, että kaupunkien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset on oltava kunnossa. Ratkaisuna tarvitaan etenkin valtionosuusjärjestelmän korjaamista.
”Nykyisellään peruspalveluiden valtionosuudet eivät vastaa suurten kaupunkien kasvun, investointipaineiden ja palvelutarpeiden todellisuutta. Tulevan hallituksen on ensi töikseen korjattava valtionosuusjärjestelmä vastaamaan palvelutuotannon tarpeita”, sanoo Tampereen pormestari Ilmari Nurminen.
Suurten kaupunkiseutujen erityispiirteet, kuten väestökasvu ja maahanmuutto sekä palvelu- ja infrastruktuuriin liittyvien investointien ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarve edellyttävät kansallisen tason ratkaisuja.
Kasvavat kaupunkiseudut ovat Suomen kasvun moottoreita, mutta onnistuakseen ne tarvitsevat vahvaa kumppanuutta valtion kanssa. Siksi kaupunkipolitiikan on perustuttava sopimukselliseen yhteistyöhön. MAL-sopimukset, ekosysteemisopimukset ja valtion ja suurten kaupunkien strateginen allianssiyhteistyö ovat osoittaneet toimivuutensa. Näitä kumppanuuksia on vahvistettava ja kehitettävä edelleen. Yhteistyöllä varmistetaan, että investoinnit kohdistuvat vaikuttavasti esimerkiksi joukkoliikenteeseen, asumiseen ja TKI-toimintaan. Samalla tuetaan kestävää kasvua, joka vahvistaa koko maan kilpailukykyä.
Yhteistyöhön perustuva poikkialainen kaupunkikehittäminen antaa suurille kaupungeille valmiudet vastata yhtä aikaa segregaation torjunnan, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kestävän siirtymän tarpeisiin.
Toimivat kaupungit mahdollistavat sujuvan arjen ja kasvun dynamiikan
Kaupunkien elinvoima rakentuu arjen tasolla. Laadukas infrastruktuuri mahdollistaa sujuvan arjen sekä työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän toimivuuden. Kaupungit huolehtivat myös kohtuuhintaisesta asumisesta, jolla turvataan työvoiman saatavuus.
Sujuva liikkuminen on kasvun perusedellytys. Toimivat yhteydet parantavat työvoiman liikkuvuutta, nopeuttavat kohtaantoa ja tukevat yritysten sijoittumista kaupunkiympäristöön tehokkaasti. Joukkoliikenne on kaupunkien valinta myös kestävyyden vuoksi. Raideliikenne on keskeisessä roolissa erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla, missä kaupunkirakenteen tiivistäminen on tarpeellista. Raideliikenne yhdistää alueita ympäri Suomea, joten investoinnit raiteisiin eivät ole vain alueellisia hankkeita, vaan kansallinen välttämättömyys.
”Raiteet rakentavat kunnista talousalueen ja talousalueista Suomen kasvun selkärangan, jossa työvoima liikkuu nopeasti ja kestävästi. Raidereformin toimeenpanoa tulee jatkaa sekä panostaa uusiin yhteyksiin ja suurten kaupunkiseutujen raidehankkeisiin”, kertoo seutujohtaja Päivi Nurminen.
Alueen vetovoima syntyy myös elämänlaadusta. Kulttuuri ja tapahtumat tekevät kaupungeista kiinnostavia, houkuttelevat ihmisiä ja vahvistavat alueiden identiteettiä. Kulttuurikohteet muodostavat merkittävän elinvoimatekijän kunnille, joten kansallisesti merkittäviin kulttuurikohteisiin kannattaa panostaa määrätietoisesti. Samalla ne lisäävät ympäröivän elinkeinotoiminnan kysyntää.
Suomen tuleva kasvu, työllisyys ja kilpailukyky ratkaistaan suurilla kaupunkiseuduilla
Turvaamalla kaupunkien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä sitoutumalla vahvaan kumppanuuteen perustuvaan kaupunkipolitiikkaan, hallitus luo perustan, jolle Suomen menestys rakentuu. Kun kasvukaupungeille annetaan välineet onnistua, ne pystyvät kantamaan osansa Suomen kasvusta ja hyvinvoinnista.
Jos Suomi tavoittelee kasvua, suurten kaupunkiseutujen potentiaali on otettava täysimääräisesti käyttöön.
Liite: Pirkanmaa on Suomen kasvun veturi ja osaamisen solmukohta -julkaisu
Lisätietoja:
Päivi Nurminen
Seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseutu
+358 40 754 3692
Peer Haataja
Varatoimitusjohtaja, Tampereen kauppakamari
+358 40 553 5535
Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Tampere, Tampereen korkeakouluyhteisö ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden tarkoituksena on tuoda esiin valtakunnallisesti päätettäviä asioita, joilla voidaan varmistaa kasvua koko Suomelle.
Jaa tämä
