Seutuluotsi virittää uutta tulevaisuustaajuutta

Käsi ylös, jos pandemian riski oli otettu huomioon strategisessa työssänne osana tulevaisuuden suunnittelua. Totuus lienee se, että useimmilla meistä strategiatyö pohjaa nykyhetkessä näkyvien kehityskulkujen ja trendien tunnistamiseen ja niiden mahdollisten seurausten miettimiseen. Globaalin pandemian mahdollisuus yhtenä tulevaisuuden epävarmuustekijänä jää tällöin helposti huomioimatta.

Perinteisessä suunnittelussa helposti oletamme, että tulevaisuus on johdettavissa näkyvästä nykyhetkestä käsin ja keskitymme strategiassa varautumaan tuleviin muutoksiin tuntemissamme asioissa. Muutokseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, joiden takia ainoa varma asia tulevaisuudesta on epävarmuus.

Maailma ympärillämme on jatkuvasti liikkeessä ja muutoksessa: maapallo pyörii ja maailmankaikkeus laajenee, ihminen vanhenee solujen muuttuessa, virukset leviävät ja mutatoituvat, teknologia kehittyy ja rakentuu vanhan teknologian päälle, ihmisten käyttäytyminen ja preferenssit muuttuvat, talousjärjestelmä elää, maailman kaupungit kasvavat yhden Tampereen verran joka päivä ja niin edelleen. Asioiden ja ilmiöiden kytkeytyessä ja vaikuttaessa toisiinsa muutosvauhti tuntuu vain kiihtyvän. Muutoksessa syntyy ja tapahtuu aina myös uusia asioita, joista meillä ei ole vielä kokemusta.

Tulevaisuuteen suuntautuvassa työssä onkin tärkeää ottaa trenditarkastelun rinnalle luovuutta ja mielikuvitusta hyödyntävä lähestymistapa; tulevaisuuksien luotaaminen. Se auttaa avartamaan tulevaisuusajatteluamme osana asioiden ennakointia.

Toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja muutosilmiöiden analysointi, heikkojen signaalien kerääminen, erilaisten epävarmuustekijöiden identifiointi ja villien korttien ideointi ovat osa ennakointia. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa, jossa uudet ilmiöt – kuten koronapandemia – voivat saada aikaan dramaattisia seurauksia ja muuttavat kehityksen epävarmaksi, tarve ennakoinnille ja tulevaisuuksien luotaamiselle kasvavat.

Tulevaisuusajattelun ja -keskustelun lisäämiseksi Tampereen kaupunkiseutu on käynnistänyt strategisen ennakointityön. Seutuluotsi-nimellä tehtävä ennakointityö pyrkii tunnistamaan kaupunkiseudulle keskeisiä muutosilmiöitä, laajentamaan mahdollisten tulevaisuuksien kirjoa ja haastamaan käsityksiämme ja oletuksiamme tulevaisuudesta.  

Seutuluotsin ennakointityössä hyödynnämme tutkimusta ja tilastoja, seuraamme ja analysoimme toimintaympäristön muutoksia ja luomme skenaarioita eli tulevaisuuskuvia eri muutostekijöiden vaihtoehtoisista kehityskuluista tulevaisuudessa. Seutuluotsi tuottaa näkemyksellistä tulevaisuustietoa seudullisen päätöksenteon tueksi. Vuoden 2021 aikana Seutuluotsi keskittyy ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään siirtymään liittyvien muutostekijöiden ja -ilmiöiden analysointiin. Kutsumme seutuperheen mukaan keskusteluun siitä toivotusta tulevaisuudesta, jonka kestävän siirtymän avulla haluamme rakentaa.

Myös sinä voit osallistua tulevaisuustyöhömme: Havaintohaavi on joukkoistettu työkalu, jossa voit jakaa omat havaintosi ilmiöistä, toimintaympäristön muutoksista tai heikoista signaaleista. Havaintohaavin syötetyt sisällöt auttavat Seutuluotsia ja muita ennakointitahoja toimintaympäristön analyysityössä.

Emme voi ennustaa tulevaisuutta, mutta ennakoimalla eli tekemällä systemaattista työtä mahdollisten kehityskulkujen hahmottamiseksi voimme varautua erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuksiin. Yksi kuuluisimpia esimerkkejä tästä on öljy-yhtiö Shell ja sen skenaariotyössä 1970-luvulla ennakoitu öljykriisi. Kun OPEC vuonna 1973 päätti rajuista öljyn hinnan korotuksista ja öljykriisi alkoi, pystyi Shell ottamaan hyllystä valmiit suunnitelmat kriisistä selviytymiseen. Shell selvisi shokista kilpailijoitaan paremmin, ja on arvioinut jälkikäteen päässeensä skenaarioiden ansiosta 3–5 vuotta kilpailun edelle.

Ennakointi lisää kokonaisvaltaista ymmärrystä nykyisyydestä ja kykyä nähdä nousevia ilmiöitä ja vaihtoehtoja tulevaisuudelle. Ennakointi auttaa tekemään hyviä päätöksiä ajoissa, hyötymään muutoksista ja välttymään muutoksen tuomilta riskeiltä. Jos katsomme vain tilastoja, koronan tai öljykriisin kaltaiset mustat joutsenet ja villit kortit saattavat jäädä huomioimatta mahdollisina tulevaisuuden muutostekijöinä.

Me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa, ja pirkanmaalaiset uskovat kaikkein positiivisemmin oman alueensa mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Nyt koronashokin keskellä on oivallinen ajankohta luodata mitä onnellisuus voi olla tulevaisuudessa ja mitkä alueemme mahdollisuudet ovat ja rakentaa polkua toivottua tulevaisuutta kohti.

Antti Lippo

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä seututoimistolla, fasilitoi Seutuluotsin ennakointityötä ja pohtii toisinaan, mitä kutsumanimiä Tampereen ratikalle syntyy tulevaisuudessa.


Ennakoinnin käsitteitä

Megatrendi: Kehityksen suuri aalto tai linja, ilmiöiden tunnistettava ja selkeän historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta.
Esimerkkejä: kaupungistuminen, väestörakenteen muutos, ilmastonmuutos, teknologian sulautuminen kaikkeen, talousjärjestelmä etsii suuntaa, verkostomainen valta voimistuu

Trendi: Pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta, suuntaus tai muutoksen kaava.
Esimerkkejä: luonnon monimuotoisuuden väheneminen, veganismi, yritysten hiilineutraalius tavoitteet, itsepalvelukassat ja kassattomat kaupat, heimoutuminen

Heikko signaali: Merkki mahdollisesti nousevasta teemasta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä. Heikot signaalit voivat lisäksi olla uutta trendiä ennakoivia noususignaaleja ja vanhan trendin laskusignaaleja. Usein tämän päivän heikot signaalit saattavat naurattaa meitä.
Esimerkkejä: objektiivinen lähdekritiikki somessa, ihmiset valmiita menemään vankilaan ilmastonmuutosta vastustaakseen, kuluttajien marja- ja sienipörssit, rivitalojen kasvanut kysyntä koronavuonna.

Villi kortti: Yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumien kehityskulun epävarmaksi. Villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten/aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.
Esimerkkejä: raskaan teollisuuden paluu, aktivistiterrorismi, älymaaseutu, avaruusturismi, deglobalisaatio, ilmastopakolaisuus,

Musta joutsen: Odottamattoman ja äärimmäisen harvinainen tapahtuma, jolla on dramaattisia seurauksia, mutta jota on käytännössä mahdotonta ennustaa
Esimerkkejä: 9/11 terroristi-iskut, Neuvostoliiton hajoaminen, koronapandemia

Muutosajurit: Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöt, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja, mutta jotka eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa samassa mielessä kuin ”trendit” ja ”megatrendit”. Muutosajureilla ei oikeastaan ole suuntaa, mutta silti nämä ilmiöt toimivat joko tietoisella tai tiedostamattomalla tasolla päätöksenteon ja valintojen taustalla.
Esimerkkejä: ääripäiden korostuminen, elämäntapojen muutokset, syrjäytyminen, monikulttuurisuus, monitieteisyys.