Yli 21 500 koululaista vastasi koulumatka- ja liikkumiskyselyyn
Vuoden 2025 Koulumatka- ja liikkumiskyselyn mukaan kouluun kulku kävellen tai pyöräillen vähenee jo yläkouluiässä. Lukiolaisista alle 20 % kulkee koulumatkansa kävellen tai pyöräillen.
Tampereen kaupunkiseudun vuoden 2025 Koulumatka- ja liikkumiskysely keräsi huikean määrän, 21 517 vastausta. Vastaajista 49 % oli alakoululaisia, 34 % yläkoululaisia ja 17 % toisen asteen opiskelijoita.
Ala- ja yläkoululaisista suurimmalla osalla yhdensuuntaisen koulumatkan pituus oli 1–3 km ja toisen asteen opiskelijoilla 6–10 km. Kyselyn tulosten mukaan aktiivisimpia liikkujia ovat alakoululaiset. Ala- ja yläkoululaiset liikkuvat maksimissaan 3 km koulumatkan useammin kävellen tai pyöräillen kuin lukiolaiset. Alakoululaiset kävelevät tai pyöräilevät myös yli 4–10 km matkan useammin kuin vanhemmat oppilaat.
”Kävellen ja pyöräillen kouluun kulkeminen vähenee myös lyhyillä matkoilla lapsen siirtyessä yläkouluun ja lukioon. Erityisesti joukkoliikennettä, mutta jossain määrin myös mopoja ja henkilöautoja, siirrytään käyttämään ikäryhmän vaihtuessa, ei yksiselitteisesti matkan pidetessä”, hyvinvointipäällikkö Merja Nordling kertoo.
Kulkutapoja tarkasteltaessa nousee esiin, että pyöräilyn osuus kasvoi etenkin 1.–3.-luokkalaisten keskuudessa kaikilla enintään 10 km matkoilla. Lukiolaisten keskuudessa pyöräilyn osuus lyhyillä matkoilla puolestaan väheni peräti 15 prosenttiyksikköä, kun taas kävelyn osuus kasvoi 8 prosenttiyksikköä.
Koulumatkan turvattomuus ja ilkivalta rajoittavia tekijöitä
Tutkimuksen mukaan koulumatkojen koettu turvallisuus on Tampereen kaupunkiseudulla hyvällä tasolla. Lisäksi turvallisuuden tunne on lisääntynyt edelliseen kyselyyn verrattuna.
Alakoululaisilla alle 3 km koulumatkojen kulkemista kävellen ja pyöräillen rajoittavat vaaralliset tienylitykset, vilkas autoliikenne ja koulureitin turvattomuus. Ilkivalta tai varastaminen nähtiin rajoittavana tekijänä 4.–6. luokilla ja yläkoulussa. Tämän lisäksi yläkoulussa ja lukiossa huono sää, viitseliäisyyden puute ja pukeutuminen nousivat merkittävimpien rajoitteiden joukkoon. Rajoitteita, joiden nähtiin estävän kävely tai pyöräily kokonaan, oli alakoulussa useimmiten haluttomuus käyttää pyöräilykypärää, yläkoulussa ja lukiossa viitseliäisyyden puute.
9 %:lla vastaajista ei vapaa-ajan harrastuksia
Vastaajista suurimman osan mukaan (59 %) välitunnit vietetään pääsääntöisin ulkona. 76 % vastaajista kokee, että koulupihalla voi liikkua monipuolisesti. Koulupihoille toivottiin lisää leikki- ja kiipeilytelineitä sekä pelikenttiä. Alakoulussa toivottiin leikkeihin kannustavia, yläkoulussa peleihin kannustavia ja toisella asteella urheiluun kannustavia liikuntamahdollisuuksia.
Kouluajan ulkopuolella lähiympäristössä liikuttiin pääosin kotipihalla tai kaverin pihalla. 9 %:lla vastaajista ei ollut vapaa-ajan harrastuksia. Osuus kasvoi korkeammalle luokka-asteelle mentäessä. Suurin osa harrastusmatkoista tehdään autolla, kimppakyydillä tai julkisella liikenteellä. Yhdensuuntaisen harrastusmatkan pituus oli suurimmalla osalla vastaajista kaikilla luokka-asteilla 1–3 km.
Tutustu tuloksiin tästä linkistä.
Lisätiedot:
Jaa tämä
