Seudullinen Keskustabarometri kertoo, millainen on asuinkuntasi keskusta

Tampereen kaupunkiseudun 19 seudullisesti tärkeää keskustaa muodostavat monipuolisen palvelujen, työpaikkojen ja asumisen verkoston. Niiden kehitystä seurataan Keskustabarometrillä, joka toistetaan viiden vuoden välein. Vuoden 2024 Keskustabarometri antaa kuvan seudun keskustoista ja niissä tapahtuneista muutoksista.

Vuoden 2024 Keskustabarometrista nousee esiin, kuinka kaupunkiseudun keskustat ovat kehittyneet erityisesti asumisen paikkoina. Asukasmäärä on viiden vuoden (2019–2023) aikana kasvanut eritysesti Tampereen keskustassa, Kalevassa, Tesomalla, Nokian keskustassa sekä Hervannassa, mutta myös suurimmassa osassa muita seudun keskustoja. Suhteellisesti suurin väestönlisäys on tullut Lielahteen, jossa asukasmäärä on kasvanut 163 %.

Useassa keskustassa myös työpaikkojen määrä on kasvanut. Lisää työpaikkoja on tullut etenkin informaatio- ja viestinnän sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen aloille.

Nuoret aikuiset asuvat Kalevassa, Lielahdessa ja Hervannassa

Asukkaiden ikärakennetta tarkasteltaessa selvisi, että nuorten aikuisten (18–29-vuotiaiden) keskustoja ovat erityisesti Kaleva, Lielahti ja Hervanta. Erityisesti Lielahdessa nuorten aikuisten määrä on kasvanut merkittävästi 2010-luvun puolivälistä alkaen. Myös Tampereen keskustan ja Lakalaivan ikärakenne painottuu nuoriin aikuisiin, mutta näissä keskustoissa suurin ikäryhmä ovat 30–39-vuotiaat.

Asukkaille tärkeitä kohtaamispaikkoja

Kuntalaisille keskustat ovat tärkeitä arjen ja kohtaamisten paikkoja, joilta odotetaan paljon. Asukaskyselyssä erityisesti Tampereen kehyskuntien keskustat saivat kritiikkiä oleskelupaikkojen vähyydestä ja ympäristöjen houkuttelevuudesta. Tampereen keskustaan ja muihin suuriin keskustoihin oltiin jokseenkin tyytyväisiä, joskin ne saivat palautetta ympäristön turvattomuudesta.

Useassa kunnassa asukkaat nostavat torin keskustan keskeisimmäksi paikaksi ja toivovat sen kehittyvän vielä edelleen.

”Keskustoihin toivotaan iltatoreja, tapahtumia, istutuksia ja oleskelualueita. Vaikka keskustojen kaupallisuus vähenisi, oleskelun ja kohtaamisten merkitys säilyy”, kertoo seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela.

”Koko seudun käyntikortit”

Barometrin mukaan keskustojen kehitys on ollut Rakennesuunnitelman tavoitteiden mukaista, ja pitkäjänteinen työ alkaa tuottaa hedelmää. Seuraavaksi kehittämisessä keskitytään keskustojen monipuolistamiseen sekä niiden erityislaatuisuuden vahvistamiseen.

”Keskustoilla on vahva palvelutehtävä asukkaiden, yrittäjien ja matkailijoiden elämässä. Tässä tehtävässä keskustat eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan verkostona. Parhaimmillaan ne ovat koko seudun käyntikortteja”, Kuusela kuvaa.

Tarkastelussa 19 seudun keskustaa

Keskustabarometrissa on mukana 19 seudullisesti tärkeää keskustaa: Kangasalan keskusta ja Lentola, Lempäälän keskusta, Marjamäki ja Sääksjärvi, Nokian keskusta, Oriveden keskusta, Pirkkalan keskusta ja Partola, Tampereen Hervanta, Lakalaiva, Lielahti, Linnainmaa ja Tesoma, Vesilahden keskusta sekä Ylöjärven keskusta ja Elovainio sekä Tampereen keskusta ja Kaleva.

Barometri laadittiin tilastotarkastelun, keskustojen kaupallisen elinvoiman selvityksen sekä asukaskyselyn avulla. Barometrin valmistelua on ohjannut seudun keskustojen kehittämisen yhteistyöryhmä. Raporttien lisäksi barometri sisältää paikkatietopohjaisen seuranta-aineiston.

Tutustu Keskustabarometrin aineistoihin.

Lisätiedot:

Kaisu Kuusela

Kaisu Kuusela

Seutusuunnittelupäällikkö

040 579 3396

kaisu.kuusela@tampereenseutu.fi

Jussi Välimäki

Jussi Välimäki

Seututietopäällikkö

040 503 2554

jussi.valimaki@tampereenseutu.fi

Lue lisää

Tampereen rautatieaseman raiteita ja juna

Valtion väyläverkon kehittäminen kuuluu valtion vastuulle, ei suurille kaupunkiseuduille

Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta 25.2.2025. Lisäksi seutuhallitus korosti valtatien 9 kehittämisen kiireellisyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2026–2037. Kunkin hallituskauden alussa Liikenne...

juna Lempäälän asemalla

Raidereformi ennakoi muutoksia henkilöjunaliikenteeseen Tampereen seudulla

Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus huolestui Traficomin selvityksen sisällöstä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaissut selvityksen “Henkilöliikenteen raidemarkkinat ja palvelut Suomessa 2030-luvulla”.  Selvityksen tarkoituksena on lisätä valtioneuvoston tietopohjaa suunniteltaessa henkilöjunaliikenteen järjestämistä 2030-luvulla....

Kuvituskuva, ihmisiä hämärässä ravintolassa

Pirkanmaa sai neljä tulevaisuuspolkua vuoteen 2040

Millainen maakuntamme on, jos kilpailu teknologiasta lisää blokkiutumista, turvallisuuttamme uhkaavat monenlaiset myrskyt, jos uudenlainen eliitti erkaantuu muista tai meidän on sopeuduttava rajuun ilmastokriisin? Näihin kysymyksiin vastaavan tulevaisuustarkastelun toteuttivat Pirkanmaan liitto,...