Arki-teemakartta

Palvelut, vapaa-aika ja virkistys

Tilannekuva

Keskustojen kehittäminen on ollut rakennesuunnitelmassa keskeisessä roolissa koko seutuyhteistyön ajan. Uusiutuvien ja viihtyisien keskustojen varaan on rakennettu sujuvaa seudullista joukkoliikennettä, kehitetty kävelyä ja pyöräilyä ja tuotu palveluja.

Ilmastonmuutos on yksi suurista toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, jotka tulevina vuosina vaikuttavat ihmisten arkeen myös kaupunkiseudulla. Ilmiö näkyy rakennetussa taajamassa. Hellejaksot aiheuttavat lämpösaarekeilmiön, jonka myötä kaupunki kuumenee tiiviimmin rakennetuilla ja asfaltoiduilla alueilla. Keskustat, joissa asuu runsaasti ikäihmisiä, ovat tyypillisesti tällaisia ympäristöjä. Tampereella ilmiö on Suomen suurista kaupungeista vaikein. Keskustan lämpeneminen on keskimäärin 4,4 astetta ympäröiviä alueita voimakkaampaa.

Viherrakenteen vahvistaminen rakennetun taajaman sisällä ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ovat tarpeellisia toimia ilmastonmuutokseen varautumisessa. Viherrakenteella vahvistettu kaupunki kykenee joustavasti ottamaan vastaan sään ääri-ilmiöitä: rankkasateiden aiheuttamat kaupunkitulvat voidaan välttää hulevesikosteikoilla ja kaupunkipuut tuottavat viilentävää kosteutta kuumeneviin keskustoihin. Rakennettu vihreä ja vehmas kaupunki ovat myös asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupungin vetovoiman tekijöitä.

Kaupunkiseudun asukkaat käyttävät palveluita yli kuntarajojen. Kunnilla on myös mahdollisuus nojata toisiinsa palveluiden tarjoamisessa ja vahvistaa kykyään järjestää palveluita. Muun muassa toisen asteen koulutus toimii jo nyt yli kuntarajojen. Lisäksi kunnilla on kuntarajat ylittäviä sopimuksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, kulttuuri-, kirjasto- ja opistopalveluiden yhteistyöstä. Liikuntapalvelut ja erilaiset vapaa-ajan siniviherreitistöt palvelevat asukkaita seudullisesti. Sujuva käytettävyys edellyttää kaikilta palveluilta hyvää saavutettavuutta. Sähköisten ja etänä tarjottavien palvelujen rinnalla on tärkeää, että seudun rakenteessa tarjottavat palvelut sijoitetaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Tämä pätee myös muihin kaavoituksella ohjattaviin julkisiin (hyvinvointialue ja valtio) ja yksityisiin palveluihin.

Seudun kasvaessa nykyistä suuremman osuuden matkoista tulee tukeutua kestäviin kulkutapoihin. Tämä mahdollistaa asuinympäristöjen turvallisuuden ja viihtyisyyden sekä edistää asukkaiden terveellisyyttä. Tähän mennessä seututason liikkumisessa ei ole saavutettu tavoiteltuja muutoksia autoilun osuuden vähentämisessä. Seudulla tehtyjen matkojen kulkutapajakauma on viimeisten henkilöliikennetutkimusten (2016 ja 2021) välillä pysynyt käytännössä samanlaisena. Kulkutapajakauma on liikenteen kestävyyden kehityksen keskeinen indikaattori. Kulkutapajakaumassa tapahtuvien muutosten lisäksi päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että liikkumisen käyttövoimat muuttuvat kansallisten tavoitteiden mukaisesti.

Ratkaisu

Rakennesuunnitelman 2040 päivityksessä korostetaan seutuyhteistyötä viherrakenteessa, virkistyksessä ja laadukkaassa arjessa. Tämä laaja yhteistyön kokonaisuus edistää seudun kestävää kehitystä monipuolisesti ekologista näkökulmaa painottaen. Keskustat ovat tärkeitä rakenteen sijainteja ja solmuja laadukkaan arjen järjestämisessä. Niihin sijoittuvat arjen ja vapaa-ajan palvelut. Keskustat kytketään toisiinsa tehokkailla, palvelevilla kestävän liikkumisen yhteyksillä.

Keskustoissa vahvistettava vehreys sekä yhteys ympäröivään luontoon tukevat asukkaiden elämänlaatua ja hyvinvointia suoraan ja välillisesti. Joukkoliikenteellä hyvin saavutettavat, viihtyisät ja elävät keskustat vahvistavat seudun potentiaalia myös elämystalouden alustana.

Kuva: Arki-teemakartta: Palvelut, vapaa-aika ja virkistys