Varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen järjestäjiä (kuntaa, kuntayhtymää tai muuta palvelun julkista tai yksityistä tuottajaa) normittaa lakien lisäksi valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joka on oikeudellisesti velvoittava määräys. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tukevat ja ohjaavat varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistävät laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lisäksi toimintaa ohjaa paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on osittain seudullisesti laadittu. Näiden sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta yksityiset toimijat kirjaavat yksikön toimintasuunnitelmaansa toiminnan painopisteet sekä selostuksen varhaiskasvatuksen sisällöstä. Toimijat voivat lisäksi halutessaan laatia oman paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmansa, joka on linjassa lakien, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä paikallisen varhaiskasvatus-suunnitelman kanssa.
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat:
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on lain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa (VKL 1 ja 2 §). Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma (VKL 23 §), jonka lähtökohtana on lapsen etu ja tarpeet. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.
Tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi kirjataan ryhmän toimintasuunnitelmaan.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida suunnitelmassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät. (VKL 24 §).
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissa vastaa henkilö, jolla on varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet).
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman pohjana yksityiset päiväkodit ja perhepäivähoitajat käyttävät kunnan varhaiskasvatussuunnitelmapohjaa. Kunta tarjoaa perhepäivähoitajille koulutusta varhaiskasvatussuunnitelmien tekemiseen. Lisäksi kunnan viranomaiset seuraavat lasten varhaiskasvatussuunnitelmien sisältöä määrittämällään tavalla.
Lisäksi kunnat voivat edellyttävät lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi muita lapsen hyvinvoinnin, oppimisen ja kehityksen lomakkeiden käyttämistä. Niiden käyttämisessä toimijoita ohjeistaa kunnan viranomainen.