Tampereen kaupunkiseudun kunnat tekevät yhteistyötä, jotta seudun asukkaiden arki olisi sujuvaa myös tulevaisuudessa. Yksi yhteisistä teemoista on kestävä liikenne. Tähän artikkeliin olemme koonneet sinulle tietoa liikenteestä Tampereen kaupunkiseudulla, liikenteen tavoitteista sekä niistä ilmiöistä, jotka vaikuttavat liikenteeseen ja sen kasvihuonepäästöihin.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikkien yhteinen asia. Siihen voidaan vaikuttaa vähentämällä kasvihuone- eli hiilidioksidipäästöjä, joita muodostuu mm. liikenteestä. Suomessa liikenteen päästöt ovat 20 % kaikista kasvihuonepäästöistä. Liikenteeseen vaikuttamalla voidaan siis tehdä merkittäviä ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekoja.
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutoksen seurauksena mm. merenpinta nousee, sademäärät ja tulvat lisääntyvät ja toisaalta kuivuuskaudet yleistyvät.
Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että kasvihuonepäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa hiilinieluihin. Tärkeimpiä luonnon omia hiilinieluja ovat maaperä, metsät ja valtameret. Päästöjä pitää vähentää ja kompensoida merkittävästi, jotta Suomi pääsee hiilineutraaliuteen. Kompensointi on ilmastohaitan kumoamista vähentämällä tai sitomalla päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla.
Tampereen kaupunkiseudun tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tähän edetään vähentämällä 80 % kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 2007 tasosta. Loput 20 % päästöistä sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan.
Tampereen kaupunkiseudun muodostaa kahdeksan kuntaa:
Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Tampereen kaupunkiseudulla tehdään joka päivä yli miljoona matkaa. Seudulla tulisi tehdä päivittäin arviolta 150 000 automatkaa nykyistä vähemmän, jotta päästötavoite voidaan saavuttaa. Seudun kunnat ja muut toimijat etsivät yhdessä erilaisia keinoja, joilla asukkaat voivat tehdä arjessaan ilmastoystävällisempiä liikkumisen valintoja. Esimerkiksi joukkoliikenteestä pyritään tekemään entistä houkuttelevampi vaihtoehto.
”Päästövähennystavoite on kaikkien kuntien yhteinen mutta siihen edetään eri tavoin eri puolilla seutua ja erilaisten ihmisten arjessa. Toisille se voi tarkoittaa autosta luopumista, toisille vähäpäästöisen auton hankkimista. Tavoitteeseen päästään vain, jos kaikki kantavat kortensa kekoon. Lyhyet matkat kannattaa kulkea kävellen tai pyörällä. Auton voi vaihtaa bussiin tai junaan, jos se on mahdollista. Ainakin osalle matkaa. Voisiko esimerkiksi auton jättää aseman liityntäpysäköintipaikalle ja jatkaa sieltä matkaa junalla?” ehdottaa Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.
Asukasmäärä kasvaa ja liikenne lisääntyy
Tampereen kaupunkiseudulla asuu yli 400 000 asukasta. Se on Suomen nopeimmin kasvava kaupunkiseutu, jonne muuttaa vuosittain 4000 uutta asukasta. Muuttajat ovat kaikenikäisiä mutta heitä on erityisen paljon 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Koko Suomeen verrattuna nuorten aikuisten osuus on alueella muuta maata suurempi. Ennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu tulevina vuosina.
Liikkumiseen seudulla vaikuttaa muuttoliikkeen lisäksi väestön ikääntyminen ja yksinasuvien ikäihmisten määrän kasvu. Iäkkäillä ihmisillä on tarve asua lähellä palveluita, joihin voi päästä kävellen tai julkisella liikenteellä. Myös nuoremmat ikäluokat suosivat kaupunkiasumista. Monet heistä ovat ympäristötietoisia ja arvostavat kestävää, autoista riippumatonta elämäntapaa.
Asukasmäärän lisääntyessä kasvaa asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen tarve. Yhä useampi seudun asukkaista asuu kaupunkimaisessa ympäristössä. Suurin osa uusista asunnoista rakennetaan keskustoihin, aluekeskuksiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asukasmäärän lisääntyessä myös liikenteen määrä kasvaa.
Pandemia vaikutti vuonna 2020 merkittävästi ihmisten arkiseen liikkumiseen. Etätyötä tekevien määrä lisääntyi ja työmatkat vähenivät. Vasta tulevina vuosina selviää, millainen pitkäaikainen vaikutus pandemialla on etätyön yleistymiseen ja edelleen työmatkaliikkumiseen.
”Kaupunkia ja sen liikennejärjestelmää valmistellaan vuosikymmeniksi eteenpäin, ja siksi tulevaisuutta ja sen tarpeita tulee miettiä nyt. Elämme merkittävää muutosten aikaa, eikä tulevaisuudenkuva ole selvä. Varmaa kuitenkin on, että muutoksia tarvitaan”, toteaa liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.
Kestävästä liikenteestä sujuvaa ja helppoa
Ihmiset valitsevat liikkumistapansa ja liikennevälineensä tilanteen mukaan. Kaikille liikkumismuodoille on tarvetta myös tulevaisuudessa.
Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että liikkumisen on muututtava. Vähäpäästöisiin autoihin siirtymisen lisäksi yhä useampi matka tulisi tehdä kestävillä kulkutavoilla eli kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Kestävää liikkumista edistävät myös uudet liikkumismuodot, kuten sähköpyörät, sähköpotkulaudat, sähköskootterit ja yhteiskäyttöautot.
Tampereen kaupunkiseudulla halutaan tehdä kestävien valintojen tekemisestä helppoa. Tavoitteena on rakentaa toimiva, turvallinen ja asukkaiden tarvetta vastaava liikennejärjestelmä, joka samalla tukee seudun kestävää kehitystä.
”Kunnat voivat parantaa kestävien kulkutapojen edellytyksiä: tehdä joukkoliikennettä sujuvammaksi, parantaa kävelyn ja pyöräliikenteen yhteyksien laatua ja ylläpitoa ja tuoda käyttöön esimerkiksi kaupunkipyöriä ja potkulautoja. Jokainen ihminen tekee kuitenkin liikkumiseen liittyvät valintansa itse. Hyvistä valinnoista seuraa liikenteen päästöjen vähentyminen. Voisiko osan matkasta tai vaikka yhtenä päivänä viikosta matkustaa auton sijaan esimerkiksi pyörällä?” ehdottaa Tapani Touru.
Miten Tampereen seudulla liikutaan?
Tampereen kaupunkiseutu on laaja alue, jossa on sekä tiivistä kaupunkiasutusta että harvaan asuttua maaseutua. Suuri osa seudun asukkaista asuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella eikä välttämättä tarvitse omaa autoa päivittäiseen liikkumiseensa. Moni asuu kuitenkin alueella, jossa joukkoliikennettä ei ole.
Seudulla tehdään päivittäin yli miljoona matkaa, joista 55 % tehdään henkilöautolla ja 43 % kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Helsingin kaupunkiseudulla matkojen jakauma on kestävyyden näkökulmasta parempi: automatkojen osuus on 47 % ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus 51 %.
Kummallakin seudulla on parantamisen varaa verrattuna kestävän liikenteen kannalta esimerkillisiin kaupunkeihin. Kööpenhaminassa automatkojen osuus on 27 % ja Amsterdamissa 20 %.
Tampereen kaupunkiseudun kunnista Tampereella liikutaan kävellen ja pyöräillen enemmän kuin muualla. Tampereen kattavasta joukkoliikenneverkostosta huolimatta 48 % matkoista tehdään henkilöautolla.
Asuminen seudun eri liikennevyöykkeillä
Lisää matkustajia joukkoliikenteeseen
”Seudun henkilöliikenteestä noin 25 % liittyy työhön tai opiskeluun, 28 % ostoksilla käyntiin tai muuhun asiointiin ja 26 % ulkoiluun, liikuntaan tai muuhun vapaa-aikaan”, kertoo liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.
Joukkoliikenne on kannattavaa tiiviisti asutuilla alueilla. Seudun asukkaista 68 % keskustoissa tai alueilla, joilla on sujuvat joukkoliikenneyhteydet. Asukkaista 32 % asuu alueella, jossa liikutaan ensisijaisesti autolla. Näillä alueilla asukkaat voivat vähentää liikkumisensa päästöjä esimerkiksi jättämällä autonsa liityntäpysäköintipaikalle ja kulkemalla osan matkasta joukkoliikenteellä.
Kulkutavat Tampereen kaupunkiseudulla
Joukkoliikennettä kehitetään houkuttelevammaksi mm. lisäämällä vuoroja.
Tampereen kaupunkiseudun kyselyssä (2020) lähes 40 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, ettei tarvitse tulevaisuudessa omaa autoa, jos joukkoliikenneyhteydet ovat sujuvat ja tarvittaessa on saatavilla yhteiskäyttöauto.
”Kehitämme seudun joukkoliikennettä kokonaisuutena, joka muodostuu busseista, lähijunasta ja ratikasta. Haluamme siitä matkustajille kätevän ja kattavan verkoston, jossa tulevaisuudessa voidaan kulkea samalla matkakortilla. Tampereen seutu on nousemassa raiteille, koska niiden avulla on mahdollista palvella isoja joukkoja. Busseja tarvitaan jatkossakin palvelemaan alueita, joilla raiteita ei ole ”, toteaa Tapani Touru.
Liityntäpysäköinti maksutonta
Seudulla rakennetaan uusia liityntäpysäköintialueita erityisesti liikenteen solmukohtiin, kuten juna-asemien ja raitiotiepysäkkien yhteyteen sekä muiden vilkkaiden joukkoliikenneyhteyksien varsille. Lisäksi hyödynnetään jo olemassa olevia pysäköintialueita esimerkiksi kauppojen pihoissa. Liityntäpysäköinti vähentää päästöjen lisäksi ruuhkia ja melua keskustoissa.
”Etäämpää tuleva voi jättää autonsa, pyöränsä tai muun kulkuvälineensä liityntäpysäköintialueelle ja jatkaa matkaansa joukkoliikenteellä. Kun pyöräilee osan työmatkasta, hoituu samalla kuntoilu. Samalla reissulla voi myös hoitaa ostokset eli yhdistää työ-, asiointi- ja vapaa-ajan liikkumisen”, toteaa liikennejärjestelmäpäällikkö Touru.
Tampereen seudulla työpäivän mittainen liityntäpysäköinti on maksutonta, kun taas keskustapysäköinti on maksullista.
Lisää sähköautoja ja biopolttoaineita
Liikenteen kasvihuonepäästöjä muodostuu ennen kaikkea polttomoottoriautoista, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Sähköllä, biopolttoaineella tai kaasulla toimivat autot ovat ilmastoystävällisempi valinta. Sähköauton etuja ovat hyvä hyötysuhde, ajonaikainen päästöttömyys sekä hiljainen käyntiääni.
Manner-Suomessa on liikennekäytössä 2,82 milj. henkilöautoa, joista 3,6 % sähkö-, kaasu- tai hybridiautoja (syyskuu 2021).
Näiden kestävillä käyttövoimilla toimivien ajoneuvojen määrä on lisääntymässä nopeasti. Vuonna 2019 niiden osuus ensirekisteröidyistä autoista oli 8,8 % ja seuraavana vuonna 20 %. Tämän vuoden tammi-elokuun aikana niiden osuus ensirekisteröidyistä autoista oli jo yli 29 %. Liikenne- ja viestintäministeriön ehdottama tavoite on 700 000 sähköautoa Suomessa vuonna 2030.
Valtio edistää autokannan uudistumista mm. sähkö- ja kaasukäyttöisten autojen hankintatuella sekä vanhojen polttomoottoriautojen romutuspalkkioilla. Autoilun päästöjä pyritään vähentämään polttomoottoriautojen ja polttoaineen korkeammalla verotuksella. On ehdotettu myös ruuhkamaksuja alueille, joilla joukkoliikenteen käyttö on mahdollista.
Auton omistus kunnittain
Tampereen kaupunkiseudulla on lähes 230 700 rekisteröityä henkilöautoa. Auto on 73 %:lla seudun asuntokunnista, ja osassa talouksista on useita autoja. Autollisten määrä vaihtelee eri puolilla seutua. Autottomia talouksia on eniten Tampereella (34 %) ja vähiten Vesilahdella (7 %).
”Auto tulee jatkossakin olemaan tärkeä kulkutapa mutta liikennejärjestelmää ei voida enää kehittää autoilun ehdoilla. Jotta päästötavoitteet saavutetaan, on nyt aika panostaa pyörä- ja joukkoliikenteeseen”, sanoo liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.
Bussi on yleisin joukkoliikenteen kulkutapa
Bussit ovat yleisin joukkoliikenteen kulkutapa Tampereen seudulla. Joukkoliikenteen matkoista 90 % tehdään bussilla. Seudun asukas matkustaa bussilla keskimäärin vajaat kaksi kertaa viikossa, ja matkan keskipituus on 16 kilometriä.
Tampereen seudun kaikkien kahdeksan kunnan alueella linja-autoliikennettä hoitaa Tampereen seudun joukkoliikenne eli Nysse. Nyssen tavoitteena on saada seudun asukkaat korvaamaan yksityisautoilu entistä useammin bussimatkalla. Bussilla liikkumisesta pyritään tekemään houkuttelevampaa hyvällä palvelulla ja kattavalla reittiverkostolla.
Matkustamista on helpotettu kehittämällä mm. maksutapoja:
ratikka- tai bussimatkan voi maksaa myös lähimaksuna pankkikortilla. Bussit tukevat myös muuta joukkoliikennettä kuljettamalla matkustajia raitiotien ja lähijunan seisakkeille.
Nysse pyrkii vähentämään liikenteen päästöjä EU-direktiivin mukaisesti siirtymällä kokonaan vaihtoehtoisiin käyttövoimiin vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt Nyssellä on tiukat ympäristövaatimukset dieselbusseille.
Ratikka ja juna ovat parhaat joukkoliikennemuodot
Raitiotie ja juna ovat liikenteen päästöjen kannalta parhaat joukkoliikennemuodot. Niiden käyttäjämäärän täytyy kuitenkin olla suuri, jotta niillä olisi myönteinen vaikutus päästöjen vähenemiseen.
”Mitä enemmän käytetään kestäviä liikkumismuotoja, sitä paremmat mahdollisuudet kunnilla on edistää niitä”, Tapani Touru muistuttaa.
Näin seudun liikennejärjestelmää kehitetään:
- Raitiotielinjaston laajentamista suunnitellaan ja toteutetaan
seudullisessa yhteistyössä. - Lähijunaliikennettä lisätään ja seisakeverkoston laajentamista
suunnitellaan seudullisessa yhteistyössä. - Kävelyn ja pyöräliikenteen verkostoja edistetään.
Lähijunaliikenteen lisääminen on yksi Tampereen kaupunkiseudun tavoitteista. Pirkanmaalla käynnistyi vuonna 2019 lähijunakokeilu, jossa aloitettiin 25 uutta lähijunayhteyttä. Junien kulku aikataulutettiin helpottamaan erityisesti aamu- ja iltapäivän työmatkaliikennettä. Samalla sujuvoitettiin matkustajien matkaa lippuyhteistyöllä Nyssen kanssa.
Lähijunakokeilu on osoittautunut onnistuneeksi. Tampereen seudulla lähijunien matkustajamäärä kasvoi vuonna 2020 siitä huolimatta, että korona-ajan vuoksi työ- ja koulumatkojen määrä oli huomattavasti vähentynyt. Erityisen merkittävästi matkustajien määrä kasvoi Nokian ja Tampereen välillä. Matkustajamäärät ovat kuitenkin pieniä verrattuna bussilla kuljettuihin matkoihin.
Lähijunaliikenteestä pyritään tekemään yhä toimivampaa. Asema-alueita kehitetään rakentamalla asemien ja seisakkeiden lähelle asuntoja sekä tiloja työpaikoille ja palveluille. Uudet liityntäpysäköintialueet mahdollistavat matkaketjut, joissa osa matkasta voidaan kulkea esimerkiksi autolla tai pyörällä ja osa junalla. Uusia lähijunaseisakkeita suunnitellaan, ja ensimmäinen on jo saatu Tampereen Tesomalle.
Tulevina vuosina seudulla tehdään suuria lähijunaliikenteeseen liittyviä ratkaisuja. Parhaillaan selvitetään mm. sitä, mitä lisäraiteiden rakentaminen edellyttää. Uusien raiteiden rakentaminen vaatii suuria muutoksia ja on kallista.
Kattava kevyen liikenteen verkosto kävelijöille ja pyöräilijöille
Kävely ja pyöräily ovat vähäpäästöisimmät tavat liikkua. Ihmiset kävelevät mielellään alle kilometrin pituiset matkat mutta kävely vähenee, kun matka on pidempi. Sama koskee pyöräilyä, vaikka pyöräily on kaupungeissa nopein tapa kulkea paikasta toiseen.
”Kävely ja pyöräily ovat myös terveellisiä, turvallisia ja tasa-arvoisia liikkumistapoja, joita kannattaa suosia myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Olemme laatineet seudulle kehittämisohjelman, jonka mukaan parannamme kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia tulevina vuosina”, sanoo Tapani Touru.
Tampereen seudulla on kattava kevyen liikenteen verkosto. Pääreittien kunnosta pidetään huolta ympäri vuoden. Vilkkaimmilla alueilla kävelijöille ja pyöräilijöille on omat kaistansa. Pyöräilijöiden avuksi on opasteita ja ajoratamerkintöjä, ja pyöräpysäköintipaikkoja on lisätty erityisesti keskuksissa ja joukkoliikenteen solmukohdissa.
Tampereen kaupunkiseudulla kävellään paljon suhteessa moniin kaupunkiseutuihin Suomessa. Sen sijaan esimerkiksi Oulun seudulla pyöräilyn osuus on 16 % kaikista matkoista, kun taas Tampereen seudulla pyöräilyn osuus on 7 %, ja erityisesti talvipyöräily on selvästi vähäisempää kuin Oulussa. Seudulla vain kolmannes pyöräilijöistä pyöräilee myös talvella, vaikka kevyen liikenteen väylät ovat talvellakin ajokunnossa.
Seudun asukkaista ahkerimpia pyöräilijöitä ja kävelijöitä ovat koululaiset ja 18–34-vuotiaat. Kun ikää tulee lisää, vähenee käveleminen ja pyöräily huomattavasti. Naiset kävelevät ja pyöräilevät enemmän kuin miehet. Pyöräilijöistä erottuvat myönteisesti nuoret miehet, joiden pyöräilyn määrä on jo nyt kestävän kehityksen näkökulmasta tavoitellulla tasolla.