Tulevaisuuden näkymiä
Tutkijoiden mukaan vuoteen 2040 mennessä Suomen väestö kasvaa hieman, mutta ikääntyy ja monimuotoistuu. Väestönkasvu keskittyisi suurimmille kaupunkiseuduille, erityisesti pääkaupunkiseudulle, joka saa myös eniten maahanmuuttajia. Muut kaupunkiseudut – kuten Tampereen kaupunkiseutu – kasvavat hitaammin tai pysyvät ennallaan, kun taas maaseutualueet tyhjenevät ja väestö ikääntyy.
Maaseudun tyhjeneminen hidastaa erityisesti maan sisäisestä muuttoliikkeestä väestönkasvua saavien kaupunkiseutujen, kuten Tampereen kaupunkiseudun, kasvua, koska potentiaalisia muuttajia kaupunkiseuduille on yhä vähemmän. Väestön ikääntyminen on voimakasta: koko Suomessa yli 75-vuotiaiden asukkaiden ikäryhmä kasvaa ylivoimaisesti eniten, Tampereen seudulla yli 50 % nykyiseen verrattuna.
Tutkijoiden mukaan tulevina vuosikymmeninä talouskasvu on maltillista ja riippuvaista kansainvälisestä kehityksestä. Työllisyyden oletetaan parantuvan hieman, mutta työvoiman saatavuus on haasteellista monilla aloilla ja alueilla. Julkinen talous on tiukalla väestön ikääntymisen ja palvelutarpeen kasvun vuoksi. Alueiden väliset erot kasvavat, kun suurimmat kaupunkiseudut vetävät puoleensa investointeja, innovaatioita ja osaajia.
Keskusta-alueet ovat viime vuosina muuttuneet entistä enemmän asumisen paikoiksi, ja kehityksen arvioidaan jatkuvan. Väestön ikääntyminen lisää kerrostalorakentamisen ja keskusta-asumisen tarvetta, sillä ikääntyneet hakeutuvat hyvin saavutettaville kerrostaloalueille, lähelle palveluita. Tampereen kaupunkiseudulla ikääntyneiden suuri osuus näkyy jo tällä hetkellä erityisesti kehyskuntien keskustoissa ja tämän kehitys tulee tutkijoiden mukaan jatkumaan.
Ikääntyneiden muuttaessa kerrostaloihin pientalokantaa vapautuu ja jää tyhjilleen. Monipaikkaisuus ja etätyön lisääntyminen saattaa osittain myös lisätä pientaloasumisen suosiota, mutta ilmiö rajoittuu suurten kaupunkiseutujen läheisyyteen. Väestönkasvu lisää asuntotarvetta, mutta asuntokuntien koko pienenee ja asumisväljyys kasvaa. Asuntorakentaminen painottuu kerrostaloihin ja täydennysrakentamiseen, mutta myös pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen kysyntä säilyy.
Työpaikat ovat viime vuosina siirtyneet keskustoista kaupunkiseutujen ulkokehälle ja mm. verkkokaupan lisääntyminen haastaa keskustojen työpaikkakehitystä jatkossa. Ajanviettoon liittyvien palveluiden määrän oletetaan kasvavan keskustoissa.
Kaupunkiseutujen viherrakenteen merkitys erityisesti lähivirkistyksen mahdollistajana kasvaa, kun yhä suurempi osa väestöstä asuu kerrostaloissa ja omaa pihaa on yhä harvemmalla. Samaan aikaan viherrakenteeseen kohdistuu paineita yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteiden ja täydennys- rakentamisen osalta. Myös teollisuuden vihreän siirtymän kautta tulevat mahdolliset uudet teollisuus- ja työpaikka-alueiden tilatarpeet saattavat aiheuttaa paineita viher- ja metsäalueiden ottamiseen teollisuuden käyttöön.
Lähteet: Nuorten asuminen 2020, Asukasbarometri 2022, Perus-Skene-hanke 2023, PTT 2019, Tilastokeskus