Kenelle suunnittelemme tulevaisuuden kaupunkiseutua?
Väestö 2040 -ennakointihankkeen loppuraportissa esitetään 24 suositusta tulevaisuuden suunnitteluun kaupunkiseudulla, johtopäätöksiä muuttuvasta väestö- ja yhdyskuntarakenteesta, ehdotuksia seurattavista ilmiöistä ja trendeistä sekä pohdintoja kaupunkiseudun tulevaisuuden asukaspersoonista ja heidän hyvinvoinnistaan eri elämänvaiheissa.
”Kun väestörakenne muuttuu, väki muuttaa ja preferenssit niin asumisessa kuin työn tekemisessä ovat myllerryksessä, on perusteltua kysyä, kenelle me oikein suunnittelemme kaupunkeja?” Näin todetaan Väestöliiton (2020) Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportissa. Sama kysymys on ohjannut Tampereen kaupunkiseudun Väestö 2040 -tulevaisuustarkastelua ja ennakointihanketta, joka toteutettiin yhteistyössä Ara:n kanssa vuosien 2023-2024 aikana.
Väestö 2040 -hankkeessa tutkittiin väestönkehityksen osatekijöitä kuten syntyvyyttä, ikääntymistä ja kansainvälistä muuttoliikettä ja niiden mahdollisia kehityskulkuja tulevaisuudessa. Hankkeessa myös analysoitiin erilaisia väestöennusteita Tampereen kaupunkiseudulle vuoteen 2040 ja tutkittiin kansallisia alue- ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Lisäksi hankkeessa käytiin tulevaisuuskeskusteluja asukkaiden kanssa ja selvitettiin tulevaisuuskyselyllä asukkaiden ajatuksia nykyisestä ja tulevaisuuden asumisesta. Yli 2000 seudun asukasta osallistui hankkeen toteutukseen seudun ja seudun kuntien asiantuntijoiden lisäksi.
Tutustu Väestö 2040 -tulevaisuustarkastelun loppuraporttiin täällä.
Väestö 2040 -hankkeessa muodostettuja keskeisiä johtopäätöksiä:
- Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvun odotetaan olevan eri väestöennusteissa noin 30 000 – 70 000 asukasta, minkä mukaan kaupunkiseudulla asuisi vuonna 2040 noin 450 000 – 490 000 asukasta. Väestömäärä kasvaisi siten noin yhden tai kahden suuren kehyskunnan verran. Väestörakenteessa maahanmuuttajien ja vieraskielisten sekä ikääntyneiden osuudet ovat paljon nykyistä suurempia.
- 2040-luvulla nuoremmat sukupolvet ovat erilaisia kuin nykyisin 2020-luvulla työelämässä (ja eläkkeellä olevat) tuntemamme sukupolvet. Sukupolvien erot näkyvät esimerkiksi arvostuksissa, liikkumispreferensseissä ja suhtautumisessa tulevaisuuteen.
- Syntyneiden lasten määrä on kaupunkiseudulla laskenut noin 22 %. Matala syntyvyys johtaa lasten määrän vähenemiseen, ainakin 2020-2030-luvuilla. Mikäli syntyvyyden lasku pysähtyy, lasten määrä voi alkaa palautua viime vuosien tasolle. Ikäluokkien pienentyessä lapsilla on vähemmän kavereita.
- Myös nuorten määrä kaupunkiseudulla näyttää vähenevän matalan syntyvyyden tuloksena. Nuorten määrän vähentyminen saattaa johtaa kouluverkon keskittämiseen, mikä pidentää nuorten keskimääräistä koulumatkaa. Ikääntyvän väestön sitoessa resursseja nuorten palvelut ja harrastusmahdollisuudet voivat heikentyä.
- 2040-luvun nuoret aikuiset ovat syntyneet vuosien 2015-2022 aikana, jolloin syntyvyys alkoi laskea Suomessa dramaattisesti. Siten heidän ikäluokkansa on edellisiä pienempi. Päätöksenteko edustaa väestön ikääntymisestä johtuen yhä vahvemmin vanhempia ikäluokkia ja nuorten aikuisten kokemus vaikuttamismahdollisuuksista tai siitä, miten hyvin päätöksenteko edustaa tätä ikäluokkaa voi heikentyä entisestään.
- Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa perusura-ennusteessa noin 22 000 asukkaalla (57 %) mikä nostaa heidän kokonaismääränsä noin 60 000 asukkaaseen – kyseessä olisi väestöennusteiden mukaan hieman pienempi väestösegmentti kuin vieraskieliset. 65-74-vuotiaiden määrässä sen sijaan ei tapahdu merkittävää kasvua. Tyypillinen eläkeläinen on täten huomattavasti entistä vanhempi.
- Maahanmuuttajaväestön odotetaan vähintään tuplaantuvan vuoteen 2040 mennessä: vieraskielisten määrä on eri skenaarioissa 63 000 – 75 000 (enimmillään noin 15 % väestöstä). Vieraskielisiä olisi täten enemmän kuin esimerkiksi yli 75-vuotiaita. Vieraskielisten määrä ylittäisi myös Kangasalan ja Ylöjärven vuoden 2023 yhteenlasketun väestömäärän, noin 65 000 asukasta. Tampereen kaupunkiseudulla maahanmuuttajaväestön suhteellinen osuus olisi vuonna 2040 kuitenkin pienempi kuin mitä Helsingin seudulla vuonna 2023 (19 % prosenttia).
- Keskustat korostuvat kasvun vastaanottamisessa. Taustalla on erityisesti väestön ikääntyminen ja maahanmuutto. Väestö ikääntyy, erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa seudulla voimakkaasti. Ikääntynyt väestö sijoittuu jo tällä hetkellä muuta väestöä enemmän seudun keskustoihin ja heidän määränsä lisääntyminen nostaa ikäryhmälle sopivien kerrostaloasuntojen kysyntää palveluiden äärellä keskustoissa. Samanaikaisesti seudun kasvusta yhä suurempi osa tulee maahanmuutosta. Myös vieraskieliset suosivat kerros- ja vuokratalovaltaisia alueita, kuten keskustoja, asumisen sijainteina.
- Rakennus- ja asuntokannan monimuotoisuustavoitteiden sekä asuinympäristön vehreystavoitteiden yhteensovittaminen tiivistyvän yhdyskuntarakenteen kanssa nousee isoon rooliin.
- Kerrostalorakentaminen, monipuolisuus, muuntojoustavuus ja palvelu- sekä hoivakotirakentaminen korostuvat asuntotarpeissa.
- Jalankulku ja pyöräily lisääntyvät seudulla, erityisesti keskustoissa. Taustalla on väestönkasvun keskittyminen sekä muutokset liikkumispreferensseissä erityisesti nykyisissä nuorten aikuisten ikäluokissa.
Poimintoja hankkeessa esitetyistä 24 suosituksesta:
- Panostetaan pito- ja vetovoiman parantamiseen nuorten aikuisten, lapsiperheiden ja työpaikkojen osalta elinvoimaisen väestönkehityksen turvaamiseksi. Taustalla on 18-23-vuotiaiden absoluuttisen määrän pieneneminen perusuraennusteissa. Tällöin muuttoalttiissa iässä olevien nuorten aikuisten veto- ja pitovoima sekä heidän jääminen asukkaiksi ja perheen perustajiksi seudulle tulee entistä tärkeämmäksi. Seudun väestönkasvu riippuu tästä ikä-luokasta. Vetovoimatekijöitä on tunnistettu tarkemmin asukkaiden tulevaisuuskyselyssä.
- Turvataan ja kehitetään aktiivisesti kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtoja kaupunkiseudulla. Väestöennusteiden mukaan kasvu jatkuu ja keskittyy yhä enemmän tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen. Kaupungistumiskehityksen jatkuminen voi nostaa asumisen hintaa. Perheille suunnatulla kohtuuhintaisella ja laadukkaalla asuntotuotannolla voidaan luoda kannusteita ja edellytyksiä lasten hankinnalle.
- Kehitetään uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja erityisesti nuoremmille sukupolville, joiden painoarvo poliittisessa päätöksenteossa pienenee pienempien ikäluokkien ja väestön ikääntymisen myötä. Osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämisessä ja järjestämisessä erityishuomiota tulee kiinnittää myös kasvavaan vieraskieliseen väestöön.
- Panostetaan asukastyytyväisyyteen ja asumisen laatuun erityisesti kerrostaloasumisessa. Taustalla on asukastyytyväisyyden trendin lasku kerrostaloissa. Väestönkehityksen jatkuessa nykyisen kaltaisena asuntotuotantotarve painottuu kerrostalotuotantoon. Tärkeitä laatu- ja hyvinvointitekijöitä ovat myös kerrostalojen ilmastokestävyys ja asuntojen kuumenemisen ehkäisy.
- Ehkäistään segregaatiota eli asuinalueiden eriytymistä ja eriarvoistumista. Asuin-alueiden epäsymmetrinen kehitys voi ilmentyä epätasapainoisena ikärakenteena ja sosiaalisina, sosio-ekonomisina sekä myös ekologisina kestävyyseroina.
- Panostetaan kevyen liikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Väestönkasvu tiiviissä kaupunkirakenteessa lisää liikennesuoritteita pinta-alaa kohden, ja kehityksessä on tärkeää huolehtia kevyen liikenteen turvallisuudesta. Myös ilmastonmuutos ja talvisen liukkauden torjunta liittyvät turvallisen liikkumisen edistämiseen.
- Tuetaan etä- ja hybridityöskentelyä seudulla ja Suomessa. Etätyöskentelyn yleistyminen korona-pandemian aikana voidaan olettaa tuoneen Tampereen kaupunkiseudulle muuttajia pääkaupunkiseudulta – pandemian aikana muuttotase suhteessa pääkaupunkiseutuun kääntyi positiiviseksi. Etätyötä tukemalla voidaan myös vähentää liikenteen päästöjä ja muita liikenteestä syntyviä haittoja. Etätyö voi myös houkutella muuttamaan Suomeen.
- Ehkäistään digitaalisen kuilun syventymistä eri asukasryhmien ja sukupolvien välille.
Tutustu Väestö 2040 -hankkeen aineistoihin (päivittyy):
- Kaupunkiseudun väestörakenteen nykytila (PowerBI)
- Kaupunkiseudun kansainvälistymisen tilannekuva (PowerBI)
- Asukkaiden tulevaisuuskyselyn tulokset (PowerBI) (lisätään myöhemmin)
