Tampereen kaupunkiseudulla halutaan kehittää lähijunaliikennettä. Tahtotila ei ole uusi, mutta näin voimakkaana se tuskin ennen on ilmennyt. Seudun ja sen kuntien kuten myös valtion tavoitteet kestävän liikkumisen lisäämiseksi ovat konkretisoitumassa ilmastonmuutoksen hillinnän myötä.
Lähijunaliikenne on käytännössä päästötön ja erittäin tehokas tapa kuljettaa joukkoja. Se on joukkoliikennettä isolla J:llä. Tässä J:n isoudessa on myös sen haaste: junaliikenteen kehittäminen tarvitsee usein isoja liikkeitä kehittyäkseen. Vai tarvitseeko?
Seudulla on tehty vuosina 2012 ja 2016 selvityksiä junaliikenteen seudulliseksi kehityspoluksi. Lähijunasuunnat on merkitty myös seudun rakennesuunnitelmaan ja maakuntakaavaan. Tämä pohjalta kunnat ovat tehneet kaavoitusta palvelemaan selvityksiä siitä, millaista potentiaalia seisakkeille voisi olla. Pääradan skenaariotarkasteluja on puolestaan tehty maakunnan liitossa. Myös valtion eri toimijat ovat tehneet selvityksiä, joissa myös seudun junaliikenteen edellytyksiä tarkastellaan. Tietoa on syntynyt melkoisesti. Mutta isot askeleet junaliikenteen kehittämiseksi ovat edelleen tekemättä.
Tämä ei tarkoita, että edellä kuvatut selvitykset olisivat mitenkään huonoja tai vääriä. Selvää on, että ne on tehty hieman eri lähtökohdista ja erilaisilla lähtöolettamilla. Tästä johtuen ne eivät muodosta saumatonta kokonaisuutta kaupunkiseudun näkökulmasta. Ja koska tiedon aukot tai päällekkäisyydet aiheuttavat kysymyksiä, ei selvitysten pohjalta ole päästy oikein tehokkaasti etenemään. Tällä taas en tarkoita, etteikö olisi edetty. Ovathan esimerkiksi uuden seisakkeen avautuminen Tesomalle, M-lähijunaliikennepilotin käynnistyminen sekä Nyssen ja VR:n lippuyhteistyö jo melko pitkiä askeleita, jos ei nyt ihan harppauksia.
Tampereen kaupunkiseudulla käynnistyneen tuoreimman lähijunaselvityksen on tarkoitus piirtää esiin tämä kaivattu kokonaiskuva. Eri muuttujien hahmouduttua on paremmat edellytykset keskustella, mitä me seudulla lähijunalta haluamme ja miten me sinne pääsemme.
Viimeistään tässä vaiheessa on tärkeää tunnistaa, että junaliikenteen kehittämiseen liittyy melkoinen määrä toimijoita. Kunnilla on keskeinen rooli luoda kaavoituksella junaliikenteen kysyntää. Lisäksi kunnat voivat rahoittaa junaliikenteen palvelujen ja infran kehittämistä. Kyllä – lähijuna samoin kuin Nysse ja ratikka ovat julkisia verovaroin tuettuja palveluja. Tarvitaan myös nippu muitakin toimijoita mukaan, jotta junat todella liikkuvat kaupunkiseudulla nykyistä tiheämmin.
Huomattava on myös se, että toimijoilla on aina omat tavoitteensa junaliikenteen parissa toimimiseen. Siksi kehittämisen mallin tulee motivoida kaikkia osapuolia. Kun kokonaisuus ja yhteinen visio hahmottuu, on helpompi muodostaa eri toimijoiden kesken lähijunaliikenteen kehittämisen periaatteet ja toimenpiteet seudullamme.
Lähijunaliikenteen tavoitteellinen tulevaisuuskuva ja tiekartta toteutukselle -selvitys käynnistettiin helmikuussa kysymällä seudun junaliikenteeseen kytkeytyviltä toimijoilta:
- Miksi Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikennettä kehitetään? Mihin kehittäminen kytkeytyy?
- Mitä näkökulmia kehittämisessä ja suunnittelussa tulee huomioida? Mikä lähijunaliikenteen kehittämistä voi rajoittaa?
- Mitkä ovat odotukset alkavalle selvitystyölle ja sen tuloksille? Millaisia seudun junaliikenteen kehittämiset seuraavat askeleet voivat olla? Millaista tietopohjaa niiden ottaminen edellyttää?
Haastattelujen avulla on hahmotettu junaliikenteen kehittämiseen liittyviä muuttujia, niiden merkitystä ja painottumista eri toimijoiden näkemyksissä. Jotta junaliikennettä voidaan kehittää, keskeisten toimijoiden merkittävimmät muuttujat pitää saada sovitettua yhteen. Ymmärryksen ja tahtotilan muodostamiseksi muuttujien merkittävyys on pystyttävä perustelemaan.
Mitä junaliikenteen kehittyminen sitten todella edellyttää? Se riippuu täysin siitä, mitä junaliikenteeltä haluamme. Ja se mitä siltä saamme, riippuu täysin panostuksista sen kehittämiseen. Entä kuinka paljon on järkevää panostaa? Sitä meidän pitää vielä pohtia.
Iso kysymys on siis tämä: Mikä on lähijunaliikenteen kehittämisen tarkoituksenmukainen rooli Tampereen kaupunkiseudun kehittämisessä? Siihen saamme vastauksia käynnissä olevan selvitystyön myötä.
Huhtikuussa selvitystyössä käynnistyy lähijunaliikenteen skenaarioiden ja vision pohdinta. Syksyllä edetään tiekarttavaiheeseen. Selvitys valmistuu vuoden vaihteen jälkeen.
Tapani Touru
Kirjoittaja toimii Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkönä ja käynnissä olevan lähijunaliikenneselvityksen projektipäällikkönä.
Jaa tämä
