Moni tampereenseutulainen arvostaa lähiluontoa, liikuntamahdollisuuksia ja joukkoliikennettä, ja syy seudulta pois muuttoon on usein työmahdollisuuksissa. Asiat käyvät ilmi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tekemästä asukas- ja poismuuttajakyselystä.
Tampereen kaupunkiseutuun kuuluu kahdeksan kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seudun asukkaiden tyytyväisyys omaan asuinalueeseen on varsin hyvä. Tästä kertoo Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toteuttaman asukaskyselyn tuloksena saatu NPS-luku* eli suositteluhalukkuus, joka on seudulla 46.
Asumismuodoittain tarkasteltuna alueeseensa tyytyväisimmät asuvat pari-, rivi- ja erillistaloissa. Tarkastelussa ei otettu huomioon alueen tai asukkaiden sosioekonomista asemaa.
”Vastaajien keskuudesta voidaan tunnistaa erilaisia asukastyyppejä: noin 1/3 pitää keskustamaisesta ympäristöstä ja haluaa jatkossakin asua kerrostalossa, kun taas noin 1/2 arvostaa enemmän rauhallisuutta ja väljempiä alueita. Yhdistäviä tekijöitä eri asukastyypeille on lähiluonnon ja lähikaupan arvostus”, kertoo Tampereen kaupunkiseudun kehittämispäällikkö Antti Lippo.
Asukaskyselyn avoimessa palautteessa esiin nousi tarve saada seudulle lisää kohtuuhintaisia perheasuntoja.
Huoli ympäristön terveellisyydestä nostaa päätään
Asukaskyselyn mukaan kaupunkiseudun vahvuuksina pidetään liikunta- ja urheilumahdollisuuksia, seudun mainetta ja opiskelu- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Seutua kuvattiin eniten sanoilla rauhallinen, kehittyvä, kaunis, luonnonläheinen ja viihtyisä.
”Täällä on ihmisen hyvä olla”, summattiin kyselyn vastauksissa.
Heikoimmat arviot asukaskyselyssä saivat työllistymismahdollisuudet. Kyselyssä nousi esiin myös hieman yllättäen asukkaiden tyytymättömyys ympäristön terveellisyyteen, kuten meluun ja ilmanlaatuun; erittäin tai jokseenkin huonoksi asian arvioi lähes joka viides vastaaja. Lisäksi moitteita sai asumisen väljyyden puute ja luonnon raivaaminen. Asukkaiden ja poismuuttaneiden arviot seudun vahvuuksista ja heikkouksista olivat lähes identtiset.
- Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän asukas- ja poismuuttajakysely toteutettiin 1.12.2020–8.1.2021 avoimena verkkokyselynä. Poismuuttajakyselyssä tavoitettiin seudulta pois muuttaneita muun muassa poismuuttajarekisterin kautta.
- Kyselyyn tuli yhteensä 3563 vastausta: 1794 vastaajaa asukaskyselyyn ja 1774 vastaajaa poismuuttajakyselyyn. Kyselyyn vastanneet olivat 17–90-vuotiaita.
- Tulosten analyysissä hyödynnettiin sukupolvijaottelua. Eniten vastauksia tuli zoomereiden, millenniaalien, sukupolvi x:n ja baby boomereiden sukupolvista.
- Koska vastaajien kunta- tai postinumerokohtainen lukumäärä vaihtelee suuresti (51–904 vastaajaa per kunta), ei tuloksia voi pitää kaikkien yksittäisten kuntien ja alueiden osalta tilastollisesti merkittävänä.
Tarve omaan autoon näyttää laskevan
Noin 68 % seudun asukkaista arvioi asukaskyselyissä seudun sisäisen joukkoliikenteen erittäin tai melko hyväksi. Liikenneteema keräsi molemmissa kyselyissä paljon avointa palautetta. Positiivinen palaute liittyi joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tehtyyn työhön, jota kannustettiin jatkamaan. Lisäksi palautteessa näkyivät toiveet lähijunaliikenteen käynnistämisestä. Poismuuttajakyselyssä seudun joukkoliikenne sai kritiikkiä vertailtaessa sitä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.
Asukaskyselyssä kysyttiin myös oman auton ja autopaikan tarpeesta. Antti Lipon mukaan tulosten valossa auton omistamisen voi arvioida vähenevän 2020–2030-luvuilla.
”Ikääntyvien ja nuorimpien ikäluokissa omaa autoa jatkossa ehdottomasti tarvitsevia on alle puolet vastaajista. Omaa autoa tarvitaan vähiten Tampereella, eniten muualla seudulla ja erityisesti miesten keskuudessa.”
Seudulle halutaan palata – jos löytyy töitä
Tampereenseudun pitovoima on kova, sillä vain 7 % seudun asukkaista harkitsee muuttoa pois seudulta. Useimmiten seudulta muutetaan työn perässä; yli kolmanneksella vastaajista seudulta poismuuton taustalla olivat työhön liittyvät syyt.
Korkeakoulun käyneistä vastaajista 53 % mainitsi muuton taustalla olleen työhön liittyvät syyt, ja myös avoimessa palautteessa nousi esiin muutto ”pakon edessä” pääkaupunkiseudulle työn perässä.
”Lisää akateemisia työpaikkoja, niin asukasryntäys on taattu”, kommentoitiin poismuuttajakyselyn vastauksissa.
Poismuuttaneista 62 % on jokseenkin tai erittäin halukas muuttamaan takaisin seudulle. Keskimäärin halukkaimpia palaamaan ovat seudulta kotoisin olevat, nuoremmat sukupolvet ja naiset.
Sukupolvien väliset erot näkyvät mielipiteissä
Kyselyn vastausten pohjalta voi myös tunnistaa myös eroja eri ikäluokkien ja sukupolvien käyttäytymis- ja ajattelutavoissa.
”Esimerkiksi nuoremmat sukupolvet, zoomerit ja milleniaalit (alle 40-vuotiaat), suunnittelevat vanhempia sukupolvia enemmän muuttoa, joko seudun sisällä tai pois seudulta. Heillä on enemmän suhteellista maksukykyä, ja he myös suhtautuvat monikulttuurisuuteen vanhempia myönteisemmin”, Antti Lippo kertoo.
”Kaupungistuminen moninaistuu ja sen myötä moninaistuvat myös elämäntavat ja arvostukset. Kokonaisuudessaan tulokset antavat arvokkaita näkökulmia siihen, millaisille eri asukasryhmille kaupunkiseutua suunnittelemme.”
PÄIVITYS 21.5. 9:20: Artikkelia on muokattu lisäämällä asiaa tarkentavia kohtia ja tietoa kyselyn vastausten tilastollisesta merkittävyydestä.
*Mikä on hyvä NPS-luku (nettosuosittelijaindeksi, Net Promoter Score)?
NPS-tulokset vaihtelevat toimialoittain niin paljon, että universaalia hyvän tai huonon tuloksen rajaa on hankala vetää. Yleisesti ajatellaan, että NPS > 50 on erinomainen tulos ja NPS:n ollessa yli 75 on kyseessä maailmanluokan tulos. Esimerkiksi ohjelmistoalalla keskiarvo on 42, lentoyhtiöillä 37, ruokakaupoilla 39 ja kuluttajabrändeillä 48.
Katso kyselyjen tulokset:
Artikkelin kuva: Visit Tampere / Laura Vanzo
Jaa tämä
