Liikkumisen edistämiseen liittyvää työtä Tampereen seudun kunnissa hidastavat käsitteiden tulkintaerot, resurssihaasteet ja yhteisen strategian puute. Teemu Normion tutkielman mukaan seudullisen yhteistyön tiivistämiselle on selkeä tarve.
Teemu Normion tutkielmassa tarkastellaan, kuinka Tampereen kaupunkiseudulla on tartuttu liikkumattomuuden haasteeseen vuosina 2013–2021. Tutkielman aineistona on 17 haastattelua, jotka tuovat esiin seudun kuntien liikuntapalveluista vastaavien viranhaltijoiden näkemyksiä liikkumisen edistämiseen liittyvästä yhteistyöstä.
Yksi tutkielman päähavainnoista on se, että liikunnan edistämiseen liittyvät käsitteet eivät ole yhdenmukaisia ja ne ymmärretään eri tavalla, mikä vaikeuttaa yhteistyötä niin kunnissa kuin seututasolla. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, puhutaanko liikunnan edistämisestä vai liikkumisen edistämisestä.
”Huomionarvoista on se, että liikuntapalveluiden toiminta korostaa liikunnan edistämistä ja keskittyy palvelujen tarjoamiseen niille, jotka liikuntaa harrastavat. Viranhaltijat taas puhuisivat mielellään liikkumisen edistämisestä. He haluaisivat lisätä liikunnan laajempaa roolia, mutta rakenteelliset esteet ja toimintakulttuurien erot asettavat rajoitteita tämän ajattelutavan sisäistämiselle kuntien sisällä”, Teemu Normio kuvaa.
Tutkielman mukaan esteitä yhteistyölle luovat myös taloudelliset kysymykset, yleiset resurssihaasteet sekä ymmärtämättömyys liikkumisen edistämisen hyödyistä.
”Yhteinen strategia toisi selkeyttä toimintaan”
Normion tutkielman mukaan seudullisen yhteistyön tiivistämiselle on selkeä tarve. Se edellyttäisi käsitteiden selventämisen lisäksi siirtymistä kuntalähtöisestä ajattelusta käyttäjälähtöiseen ajatteluun ja liikkumisen edistämiseen liittyvän tietoisuuden lisäämistä. Erityisesti yhteistyötä parantaisi seudullinen liikkumisen edistämisen strategia.
”Seutuorganisaation rooli tiedon tuottajana ja jakajana on merkityksellinen. Tällä hetkellä tietoa liikkumisen edistämisestä ei hyödynnetä kunnissa tarpeeksi, ja seutuyhteistyöllä voitaisiin saada tuloksia aikaan. Yhteinen strategia antaisi selkeyttä myös kuntien omaan toimintaan. Yhteistyön tulisi haastaa kaikki toimijat miettimään, miten voimme toimia paremmin liikkumisen edistämiseksi”, Normio sanoo.
Myös kuntayhtymän hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Satu Kankkosen mukaan liikkumisen edistäminen tulisi nostaa monialaisen seutuyhteistyön kärjeksi.
”Silloin liikkumisen edistäminen tarkoittaisi liikuntapalvelujen järjestämisen lisäksi myös esimerkiksi sitä, että edistämme yhteistyössä sellaista kaupunkirakennetta, joka saa ihmiset kävelemään ja pyöräilemään enemmän. Yhdessä voimme edistää käytäntöjä, joilla oppilaat liikkuvat arjessaan esikoulusta toiselle asteelle ja pohtia kulttuurin puolelle toimintamalleja, jotka kannustavat liikkumaan. Tarvitsemme moniulotteista, yhteistä ajattelua”, Satu Kankkonen summaa.
Liikkumisen edistämistyötä tehdään Tampereen kaupunkiseudulla muun muassa Seutuliike-ohjelman kautta. Lisäksi seudulla on käynnissä jo toinen kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämisohjelma.
Tutustu Teemu Normion tutkielmaan:
Liikkumisen edistäminen Tampereen kaupunkiseudulla : Seudullinen yhteistyö ja tulevaisuuden näkymät liikkumisen edistämisessä – Trepo (tuni.fi)
Jaa tämä
