Tampereen seudun lasten ja nuorten osallisuutta koulussa tutkittiin

Arviointitutkimuksella kerättiin tietoa Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksista varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Arviointitutkimuksen tulosten mukaan lasten ja nuorten kokemukset osallisuudesta perusopetuksessa ovat jakautuneet myönteisiin ja kielteisiin. Koulutodellisuus näyttäytyy myös kaksijakoisena; sekä tavoitteiden ja vaatimusten kouluna että yhteisönä, jossa eletään yhdessä toisten kanssa, tehdään ja tunnetaan.

Arviointitutkimus on osa Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelmaa vuosille 2021–2023.

Tutustu Tampereen yliopiston ja Osakkeen tiedotteeseen aiheesta:

Osallisuutta tukeva kasvuympäristö rakennetaan yhdessä – Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden arviointi on valmistunut

Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden arviointitutkimuksen ytimessä on tarve saada parempi ymmärrys Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen tukemisen mahdollisuuksista heidän jokapäiväisessä arjessaan varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Arviointitutkimus on osa Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelmaa vuosille 2021–2023.

Lähtökohtana lasten ja nuorten arki ja osallisuuden kokemukset

Arvioinnissa osallisuuden tarkastelujen lähtökohtana oli lasten ja nuorten arki ja jokapäiväinen kokemus ja toiminta, tarkentuen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen konteksteihin. Arvioinnista oltiin erityisen kiinnostuneita siitä, mikä lasten ja nuorten kokemana estää tai edistää osallisuutta.  Arvioinnin lähtökohtana oli kehittävä arviointi, jonka tarkoituksena ei ollut vain taaksepäin katsominen vaan kehittämistyön tukeminen. Arvioinnin tavoitteena oli siis 1) ymmärtää paremmin mistä meidän pitäisi osallisuuden kokemuksessa tietää lisää, 2) saada uutta tietoa, ja 3) rakentaa mallia lasten ja nuorten osallisuuden seuraamiseen ja kehittämiseen.

Arviointi toteutettiin lukuvuoden 2021-2022 aikana dialogisen työpajan menetelmin, ja siihen osallistui noin 35 varhaiskasvatuksen ammattilaista, 60 kuudesluokkalaista ja 50 yhdeksäskuokkalaista kaikista Tampereen kaupunkiseudun kunnista. Arvioinnin toteutusta on operatiivisesti ohjannut Tampereen seudun Osake. Arviointiprosessiin kuuluvista dialogisista työpajoista on vastannut Aretai Oy. Varsinaisesta arvioinnin toteutuksesta ovat vastanneet Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen ja tutkijatohtori Emmi Saariaho-Räsänen. Arviointiraportti hyväksyttiin seudullisessa hyvinvointipalveluiden työryhmässä 21.6.2022.

Varhaiskasvatussuunnitelma on sisäistetty hyvin

Yhteenvetona varhaiskasvatuksen osalta voidaan todeta, että osallisuus on ammattilaisten kokemana hyvinkin vahvasti varhaiskasvatuksen ytimessä. Sitä korostetaan varhaiskasvatussuunnitelmassa, joka puolestaan tunnetaan hyvin. Ammattilaisten kuvaamana osallisuuden mahdollistaminen näyttäytyy kuitenkin jossain määrin yksilökeskeisenä ammattitoimintana, sisäistettynä työotteena. Tämä on tärkeä osallisuuden toteutumisen ehto, mutta jääkö osallisuuden mahdollistaminen tällöin liikaa yksittäisen työntekijän vastuulle? Keskeiset kysymykset jatkossa ovatkin: Miten tukea osallisuuden mahdollistumisen kokonaisuutta? Miten tutkia ja kehittää osallisuuden käytäntöjä? Miten tukea osallistavaa työotetta rakenteilla? Miten pitää vasu elävänä?

Koulun kaksi todellisuutta

Yhteenvetona perusopetuksen tuloksista voidaan todeta, että lasten ja nuorten kokemukset osallisuudesta perusopetuksessa ovat melko tasaisesti jakautuneet myönteisiin ja kielteisiin, mitä voi pitää hyvänä tuloksena: Koulussa on kasvuympäristönä osallisuuden haasteita, mutta myös paljon potentiaalia.

Arvioinnissa syntyy käsitys koulutodellisuuden kahtiajakoisuudesta. On koulu, jossa opiskellaan. Se on tavoitteiden ja vaatimusten koulu, jossa opettaja pitkälti määrittää toimintaa. On koulu, jossa eletään yhdessä toisten kanssa, tehdään ja tunnetaan, ja toimintaa määrittävät monet toimijat. Nämä koulukokemukset heijastelevat sitä tosiasiaa, että koulu on instituutio, jolla on lakisääteinen tehtävä. Koulu on myös yhteisö, jossa lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaan, ja jonka merkitys hyvinvoinnille on äärimmäisen tärkeä. Keskeiset kysymykset jatkossa ovat: Miten tukea osallisuutta kasvatuksen- ja koulutuksen jatkumolla? Miten tukea osallisuutta ja oppimista? Miten tukea osallisuutta kokonaisvaltaisesti? Miten tukea opettajaa osallisuuden rakentamisessa?

Kuinka rakennetaan osallisuutta tukevia kasvuympäristöjä?

Arvioinnissa halutaan muistuttaa erityisesti seuraavista huomioista: Osallisuuden mahdollistaminen on kokonaisuus – kaikki palat tarvitaan. Osallisuuden kokemus on kokonaisuus – sitä ei voi tukea irrallaan esim. hyvinvoinnista. Osallisuutta tukeva kasvuympäristö rakennetaan yhdessä, se ei ole yksilön vastuulla. Osallisuus on vastavuoroista ja tarttuvaa. Osallisuus on prosessi, se ei tule valmiiksi vaan rakennetaan jatkuvasti uudestaan.

Lasten ja nuorten osallisuuden arvioinnin toimenpidesuositukset/ johtopäätökset ovat keskeinen osa arvioinnin sisältöä. Arvioinnin tulosten jalkauttaminen ja toimenpidesuosituksiin/ johtopäätöksiin reagoiminen sisältää sekä seudullisia että kuntakohtaisia toimia ja ne toimeenpannaan seuraavana toimintavuotena.

Tutustu lasten ja nuorten osallisuuden arviointiin Tampereen kaupunkiseudulla: Eeventti

Lisätietoa:

Tiina Soini-Ikonen
Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto
tiina.soini-ikonen@tuni.fi / p. 040 190 1753

Katariina Ratia
Palvelupäällikkö, Tampereen seudun Osake
katariina.ratia@lempaala.fi / p. 044 431 4213

Osake on vuonna 2016 perustettu Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle suunnattu osaamisen kehittämispalvelu. Se tarjoaa helposti saavutettavia ja monipuolisia koulutuksia, tapahtumia ja tukea. Toiminta on suunnattu varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen koko henkilöstölle. Osakkeen rahoituksessa ovat mukana Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.